Borrelioosi: miten se pitäisi tunnistaa ja hoitaa?

Osaavatko lääkärit Suomessa tunnistaa borrelioosin riittävän hyvin? Onko borrelioosin eli Lymen taudin kannalta väliä, millä keinolla punkin poistaa iholta? Tarvitaanko antibioottikuuria, ellei pistokohdan ympärille tule ihottumaa?  Kysymyksiin borrelioosista vastaa sisätautien erikoislääkäri, professori Dag Nyman, jolla on pitkä kokemus borrelioosipotilaiden hoidosta.

Tulisiko jotain muuttaa suomalaisissa hoitolinjauksissa? Ovatko esimerkiksi linjaukset antibiooteista ja antibioottihoidon kestosta kunnossa?

– Linjaukset ovat kunnossa ja seuraavat kansainvälisiä suosituksia, vastaa Nyman.

Onko väärin tehty, jos lääkäri määrää antibioottikuurin sellaisessa tapauksessa, jossa potilaalla on punkin purema, mutta ihottumaa ei ole syntynyt?



– Hoitoon tarvitaan sairaus. Punkinpisto ei ole sairaus. EM (erythema migrans eli punkin pureman jälkeen osalle ihmisistä tuleva vaeltava punoitus -ihottuma) on sairaus joka hoidetaan antibiooteilla, sanoo Nyman.

Punkin pureman jälkeen vain noin 5–7 prosenttia saa infektion.

– Jos on tullut neuroborrelioosi punkinpiston jälkeen ilman, että olisi ollut ihottumaa, niin silloin hoidetaan antibiooteilla, koska neuroborrelioosi on sairaus. Ja vastaavasti: jos on vasta-aineita veressä, mutta on terve, ei missään nimessä hoideta antibiooteilla, jollei ole sairautta. Esimerkiksi Ahvenanmaalla 30–50 prosentilla terveestä kansasta on vasta-aineita veressä.

Onko borrelioosi vaikea diagnosoida?


Voi olla, ellei diagnosointi ole tuttua, sanoo Nyman.

– Yleisesti ns. diagnostinen teoria ja metodologia on heikosti tunnettu, sekä yleisön että lääkärien keskuudessa.
 

Borrelioosin diagnostiikan ydinkohtia

Diagnostiikkaa mutkistaa se, ettei borrelioosin taudinkuva ole samanlainen kaikilla potilailla. Oireet voivat vaihdella. Lähes kaikki oireet voivat johtua myös muusta taudista kuin borrelioosista.

Ellei punkin pistokohdan ympärille tule tyypillistä ihottumaa, tarvitaan useimmiten laboratoriokokeita.

Kun käytetään serologiaa, tulee ensin tietää, että testi on spesifinen eli näyttää tarkasti todelliset borreliavasta-aineet.

Vasta-aineita voi löytyä myös terveiltä ihmisiltä etenkin niissä paikoissa, joissa on paljon borreliabakteeria kantavia punkkeja.

Vasta-ainetestin tulosta ei voi useinkaan tulkita täysin yksiselitteisesti. Jos testi osoittaa, että potilaalla on vasta-aineita, tarvitaan aina lisää todisteita, painottaa Nyman.

Esimerkiksi sentraalisessa neuroborrelioosissa on tehtävä aina lumbaalipunktio (lannepisto). Nivelpunktio ja borrelian PCR-tutkimus tulee tehdä, jos on tulehdusepäily.

Ihobiopsia ja PCR-tutkimus täytyy tehdä, jos epäillään kroonista ihoinfektiota. Täytyy muistaa teettää myös erotusdiagnostiset laboratoriotestit.

 

Onko näköpiirissä uusia keinoja diagnosointiin?



– Diagnosointia helpottavat infektion aktiviteettimarkkerit.

Levinnyt borrelioosi on harvinainen tauti

Nyman kehottaa muistamaan, että levinnyt borrelioosi on harvinainen tauti. Ahvenanmaallakin siihen sairastuu alle yksi prosentti asukkaista vuosittain.

– Sen sijaan tavallisia ovat esimerkiksi oireet nivelissä, selässä ja hermostossa sekä muistiheikkous, depressio ja stressi.

 

On kerrottu tapauksista, joissa potilas on lähtenyt Suomesta Saksaan saamaan hoitoa saksalaisella borrelioosiklinikalla. Oikeutta myöten on yritetty selvittää, pitääkö tällaisesta hoidosta saada Kela-korvausta. Onko mahdollista, että osa (krooniseen) borrelioosiin sairastuneista jää Suomessa vaille asianmukaista hoitoa?



– Osa borrelioositapauksia voi jäädä hoitamatta, sanoo Nyman.

Tiedepohjainen hoitokäytäntö on hänen mukaansa muualla Euroopassa sama kuin Suomessa.

Esimerkiksi Augsburgin klinikalla Saksassa puolestaan toimii ILADS-yhteisöön liittyneitä toisinajattelijoita. Tämäntapaisilla borreliaklinikoilla ei Nymanin mukaan toimita tieteellisesti oikein.

– Käsitykseni on, että kyse on ideologiasta eikä tieteestä. On väärin sanoa, että tässä olisi käynnissä taistelu kahden leirin välillä. On olemassa tieteeseen ja tutkimukseen perustuva yleinen käsitys ja toisaalta faktaresistentti populistinen yhteisö, joka poikkeaa suuresti näyttöön perustuvasta lääketieteestä.
 

Voiko borrelioosi olla krooninen?

– Borrelioosi voi olla krooninen, muttei sillä tavalla kuin yleensä uskotaan, toteaa Nyman.

Borrelioosi voi joskus aiheuttaa vuosia jatkuvia oireita. Tavallisesti oireilla on kuitenkin jokin muu syy kuin jatkuva borrelioosi-infektio.
 

Väärä diagnoosi voi peittää todellisen sairauden

Mediassa kuvatut krooniset borrelioosit saattavat Nymanin mukaan johtua väärästä diagnoosista. Todellinen tauti voi jäädä havaitsematta, ellei ole etsitty oireisiin muuta syytä.

Nymanilla on kokemusta siitä, että väärin diagnosoidusti ”kroonista borrelioosia” sairastavalla onkin todellisuudessa ollut esimerkiksi syöpä, selkärankaseuma, psoriaasi tai MS-tauti.

– Jos kliininen tutkimus ja tarvittavat lisätutkimukset unohtuvat, voi helposti mennä pieleen. Liian usein voi kuulla potilailta, että annettiin heti antibioottikuuri, mutta se ei auttanut eikä lisää apua saanut. Kyseessä voi olla väärin diagnosoitu ja väärin hoidettu potilas, jolla ei ole borrelioosista johtuvia oireita.
 

Antibioottihoidon jälkeen voi jäädä oireita

Krooninen ihoinfektio ACA (akrodermatiitti) voi olla vuosikausia aktiivinen, kunnes se hoidetaan antibiootilla.

Hoidon jälkeen voi jäädä oireita, jotka johtuvat siitä, että kudosvaurio paranee hitaasti tai jää pysyväksi.

Esimerkiksi kasvohalvaus saattaa joissain tapauksissa jäädä hoidetun infektion jälkeen sen takia, ettei hermovaurio aina parane.

Niveltulehdus voi harvoin jatkua hoidon jälkeen reumaattisena tautina. Tällöin ei tule käyttää hoitona antibioottia, vaan reumatologista lääkehoitoa ja mahdollisesti leikkausta, toteaa Nyman.

Toistuvat ja objektiivisesti todetut borreliainfektiot ovat aina uusia infektioita. Ne hoidetaan tavalliseen tapaan antibioottikuurilla.

 

Voi kuulostaa pelottavalta, että jos borreliainfektio pääsee leviämään ihosta muualle elimistöön, se voi hoitamattomana aiheuttaa pitkäaikaisia oireita hermostossa ja nivelissä. Onko suomalaisten syytä pelätä borrelioosia?



Ei ole syytä pelkäämiseen, sanoo Nyman.

Kaikilla punkeilla ei ole borreliabakteeria. Bakteeria kantavien punkkien pistoista vain noin 7,5 prosenttia aiheuttaa borrelioositartunnan.
 

Oireita ei saa vähätellä, mutta krooninen infektio on erittäin harvinainen

On erittäin epätodennäköistä, että potilaalla olisi krooninen, aktiivinen borreliainfektio, jos hänet on hoidettu asianmukaisesti antibiootilla.

Potilaan oireita ei kuitenkaan pidä vähätellä. Oireiden syynä voivat olla esimerkiksi pysyvät kudosvauriot, jokin muu tauti tai psykofyysinen rasitus. Psykofyysistä rasitusta ei saa käyttää verukkeena sille, että lopetetaan tutkimukset liian aikaisin, neuvovat Nyman ja sisätautien erikoislääkäri Peter Wahlberg Lääkärin käsikirjassa.
 

Dag Nyman, mitä sanoisit sellaisille suomalaislääkäreille, jotka määräävät ylipitkiä ja toistuvia antibioottihoitoja borrelioosiin?



– Pitäisi hoitaa näyttöön perustuvien ohjeitten mukaan. Ei ole näyttöä pitkien hoitojen tehosta, mutta haitoista sen sijaan on.

Onko väliä millä keinolla punkin poistaa?

Tarttuuko borrelioosi herkemmin, jos punkin poistaa ns. väärällä tavalla? Nykytiedon mukaan borrelioositartunnan kannalta ei ole väliä sillä, millä menetelmällä punkin poistaa.

Kannattaa poistaa punkki mahdollisimman nopeasti. Kiinnittynyttä punkkia ei saa raapia pois, sillä siitä voi jäädä ihoon osia, jotka aiheuttavat märkäisen infektion.

Lähteet:

Nymanin sähköpostihaastattelut 13.6, 14.6. ja 22.6.2016

Lääkärin käsikirja: Lymen borrelioosi, 10.5.2015, viimeisin muutos 10.5.2016 (Dag Nyman ja Peter Wahlberg)

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2015;131(13):1215-6 Jukka Hytönen: Onko kroonista borrelioosia olemassa?

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2010;126(10):1151-61 Paul-Erik Uggeldahl ja Miikka Peltomaa

Lue myös:

Borrelioosi: keskeiset tieteeseen pohjaavat hoitolinjaukset Suomessa

Mitä tehdä, kun punkki puree?

Punkkirokote puutiaisaivokuumetta vastaan kannattaa riskialueilla

Pitääkö punkia pelätä?
 

Lisätietoa puutiaisista - Katso video puutiaisista TerveTV:sta!


Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle: