Punkkihysteriaa mediassa - onko kroonista borrelioosia edes olemassa?

Lietsooko media ihmisiä turhaan punkkihysteriaan nostamalla esille karuja tapauksia kroonisesta borrelioosista? Onko tätä tautia edes olemassa?

Epäselviä oireita ei pidä leimata krooniseksi borrelioosiksi...

Yksioikoisia vastauksia näihin kysymyksiin ei taida olla – ja vastaus vaihtelee sen mukaan, keneltä kysyy.

Ei pidä leimata epäselviä oireita krooniseksi borrelioosiksi, sillä leimaaminen voi viivästyttää oikeaa diagnoosia, kirjoittaa akatemiatutkija, erikoislääkäri tuoreessa Duodecim-lehdessä. Borrelioosijärjestön sivustolla ollaan toista mieltä.

Lääkärien keskuudessa on isoja eroja suhtautumisessa krooniseen borrelioosiin, kerrotaan Helsingin Sanomissa.

Turhaa huolenlietsontaa, kirjoittaa lääkäri

Ihmisiä huolestutetaan ja hämmennetään turhaan puhumalla kroonisesta borrelioosista virheellisesti, kirjoittaa dosentti, akatemiatutkija, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Jukka Hytönen tuoreessa Duodecim-lehdessä.

Krooninen borrelioosi on kyllä olemassa – muttei siinä muodossa, jossa sitä tuodaan toisinaan julki esimerkiksi iltapäivälehdissä. On turha hämmentää ihmisiä käyttämällä nimitystä krooninen borrelioosi sellaisissa yhteyksissä, joissa oireet eivät liity borreliainfektioon tai ei olla varmoja, onko yhteyttä olemassa, ajattelee Hytönen.

-Potilaan epäselvien oireiden leimaaminen krooniseksi borrelioosiksi johtaa oikean taudinmäärityksen viivästymiseen. Vaihtoehtoisilla hoidoilla ei ole sijaa tämän potilasryhmän hoidossa, kirjoittaa Hytönen Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecimissa.

Tarvitaan tukea eikä höpönhöpöä

Saman aiheen on nostanut esille ekologian ja evoluutiobiologian tohtorikoulutettava Tuomas Aivelo kirjoituksessaan Tiede.fi-sivustolla. Hänen mukaansa punkkipotilaat tarvitsevat tukea eivätkä huuhaata. Hän hämmästelee, miten borreliabakteeri on jopa arvostetuissa medioissa esitetty todellisena paholaisena, joka piiloutuu, on vaikea diagnosoida ja hankala hoitaa.

Aivelo muistuttaa, että borreliabakteerin voi tehokkaasti selättää antibioottikuurin avulla. Borrelioosi on verrattain hyvin tunnettu sairaus, joka osataan hoitaa hyvin. Sen sijaan ei ole vankkaa näyttöä siitä, että pitkät antibioottikuurit auttaisivat ns. krooniseen borrelioosiin.

Post-Lyme-oireilua eikä kroonista borrelioosia

Osa borreliainfektion sairastaneista oireilee antibioottihoidon jälkeen: on esimerkiksi väsymystä, niveloireita tai keskittymisvaikeuksia, kuvailee Hytönen.

Oireet ovat kyllä todellisia. Sen sijaan ei voida olla varmoja siitä, että ne liittyvät aiempaan borreliainfektioon, toteaa Hytönen.

Tällaista jälkioireilua ei pitäisi kutsua krooniseksi borrelioosiksi, vaan post-Lyme-oireiluksi, hän näkee. Ei ole aukotonta todistetta siitä, että pitkät antibioottikuurit tehoaisivat tähän oireiluun.

Hytönen katsoo, ettei potilaiden kannattaisi hakeutua esimerkiksi saksalaisten ”erikoislaboratorioiden” testeihin saadakseen kroonisen borrelioosin diagnoosin. Hänen mukaansa näissä laboratorioissa tehdään testejä tieteellisesti kelvottomin menetelmin. Potilaan oikea diagnoosi voi jäädä piiloon.

Kirjallisuudessa on Hytösen mukaan esitelty tapauksia, joissa potilaan vakava sairaus on jäänyt pimentoon ja diagnoosi viivästynyt, koska tämän on kuviteltu sairastavan kroonista borrelioosia.

Todellinen krooninen borrelioosi on tällainen

On kuitenkin olemassa hieman toisentyyppinen krooninen borrelioosi, todellinen borreliainfektion muoto, kuvailee Hytönen. Kuukausien päästä tartunnasta voi ilmaantua borrelianiveltulehdus tai ihottuma, joka etenee ja kehittyy jopa vuosien jälkeen. Tähän infektion muotoon tepsii Hytösen mukaan antibiootti.

Toisenlainen kanta

Suomalaisen borrelioosijärjestön borrelioosi.net-sivustolla kerrotaan, että kroonista borrelioosia sairastavilla infektio jatkuu hoidosta huolimatta. Lisäksi todetaan, että krooninen borrelioosi voi olla paljon yleisempää, kuin on ajateltu. Esille tuodaan myös, että kroonisesta borrelioosista on monenlaisia mielipiteitä.

Sivustolla kuvaillaan, että potilailla on ollut monesti ongelmia saada hoitoa oireisiinsa. Kerrotaan, että useille potilaille on annettu antibioottien asemesta esimerkiksi kortikosteroideja.

Helsingin Sanomissa kerrotaan, että kroonisesta borrelioosista kärsivät potilaat joutuvat hakeutumaan yksityisklinikoille saadakseen hoitoa.

Lähteet:

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2015;131(13):1215-6.

Borrelioosi.net

Tiede.fi

Helsingin Sanomat

1 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Kommentit

Vierailija (ei varmistettu)
Eihän bakteereihinkaan kukaan uskonut vielä parisataa vuotta sitten. Kun ei niitä kukaan ollut nähnyt.

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.