Tästä se kaikki alkoi

Viime talvi meni hienosti. Olin pitkästä aikaa luistimilla muutettuani pääkaupunkiseudulle ja löydettyäni EVU:n Isojen Poikien Kiekkokoulun. Syyskaudella jäi ensimmäiset treenit väliin, mutta paikkoja oli vielä muutama vapaana. Kuusi vuotta sitten naisen takia tenniksen uudelleen aloitettuani ja talvet sitä valmennuksessa treenattuani laajensin ja lisäsin siis talvisempaa harrastusta takaisin repertuaariin.

Joku päässä mättää, kun mitään lajia ei tunnu voivan ottaa kepeästi alkuun tai uudelleen alkuun päästyään. No, viikottaisten tennisharjoitusten lisäksi viikonvaihteeseen ajoittui taas säännölliset lätkätreenit melkein kymmenen vuoden tauon jälkeen, joissa alkuun keskiyttiin perusasioihin, luisteluun lähinnä, mutta myöhemmin myös mailankäsittelytaitoon ja laukomiseen. Lopuksi pelattiin Bluesin naisjoukkuetta vastaan kaikkine hienouksineen, kenttäkuulutuksineen, tauko-rokkeineen ja matsin alkuun kuunneltiin tietenkin Finlandia, kun kaikki pelaajat oli ensin kuulutettu jäälle ison maailman tyyliin. Jääkiekossa oli ollut muutaman vuoden tauko ja kiekkokoulu osui tarpeeseen, kuin nenä päähän. Olinhan päättänyt syksyllä meneväni kevään päätteeksi entisen työnantajani kiekkoturnaukseen pelaamaan maaliskuussa.

Luistelu oli mitä parasta kuntoutussta edellisessä helmikuussa tähystetylle polvelle, kun reidet vahvistui vahvistumistaan edellisten talvien kuntosaliharjoittelun jäädessä vähemmälle. Polvi muuttui oireettomaksi myös tenniksessä jo syksyn puolivälissä, eikä ole sen jälkeen vaivannut. Tennistreenit jatkui normaaliin tapaan myös keväällä ja kävin muutamassa kisassakin, hyvällä menestyksellä, jota petasi Lähiliigan pelaaminen Hiekkaharjussa. Ja kiekkokoulun toinen jakso tuli myös kahlatuksi hyvällä intensiteetillä läpi. Viimeiset harjoitukset oli samana päivänä, jolloin turnaus alkoi. Ajoitus ei olisi voinut olla mahtavampi.

Kevät ja golf

Kevään suhteen oli tilanne hyvin poikkeava, kun en jo valmiiksi suunnitellut leiriä etelään. Syksyllä tuli viikko piipahdettua Espanjan lämmössä pelaamassa ja vanhenemassa. Kaverien päähänpisto vuodenvaihteen jälkeen ja kas, olin järjestänyt parin viikon oleskelun Kataloniaan ja ohjelmassa 15 kierrossta peliä ja Barcan matsi. Sekä tietenkin hyvää ruokaa ja viintä voiteluksi.

Golfkauden alku oli hyinen kotimaahan palattua, mutta kentällekin päästiin pikku hiljaa. Samalla oli koululaisille suunnattua golfiin tutustumista ja liikuntatunteja koko toukokuun vaihtelevalla intensiteetillä pron apuna ja itsekin harjoituksista vastaavana. Tenniskentille ei tahtonut millään ehtiä. Pari hassua kertaa käytiin neluripäivä viettämässä "perheen" paremman pelaajan kanssa ja massalla vaivaiset pari - kolme kertaa ennen katastrofia.

Kevyttä kesätennistä

Heinäkuun viimeisellä viikolla golfkisakauden ollessa lähes kuumimmillaan oltiin pelaamassa lepposaa treeniä ja päätettiin pelata puolen tunnin kohdalla pisteistä. Toisesssa pelissä ystävättäreni syöttäessä se sitten tapahtui tilanteessa 15-0. Piste alkoi hänen hyvällä syötöllään ja sain sen vaivoin palautettua, mutta kuitenkin niin, että hänkään ei siitä heti päässyt ratkaisua tekemään. Piste jatkui kämmen-krossiksi kääntyen ja sitä oltiin pari - kolmekin kertaa lyöty pallon viuhuessa nurkasta nurkkaan kulmittain lyöntisuunnan hieman vaihdellessa, kunnes löin vähän lyhyen ja pehmeän lyönnin, josta aukesi paikka painaa pallo kämmenkulmaani syvälle ja jyrkkään. Näin tilanteen kehittymisen ja lähdin pinkomaan hullun lailla kohti pallon alastuloaluetta. Ehtisin ajoissa! Massakenttäpelille tyypillistä on näyttävät liukumiset lyöntiin silloin, kun joutuu kurottamaan äärirajoilta. Olin liukunut edelliset pallot tyylikkäästi ja olin tuntevinani alustan liukkauden, mutta...

Liuku alkoi, kuten kaikki edellisetkin, avoimeen asentoon, eli ei niin kylki verkolle, vaan mailakäden puoleinen jalka edellä rintamasuunta jonkin verran verkon suuntaan. Pallo kasvoi silmissä, ja liukuni oli päätymässä juuri oikealle etäisyydelle hyvää lyöntiä silmällä pitäen. Ehdin ajatella: - Olen ajoissa, ja lyömäisilläni pallon takaisin verkon yli linjaan vastutsajan rystykulmaan, kun pito yllättäen karkasi tossun alta - NAPS! Spagaatiin en ole koskaan pystynyt, mutta nyt käytiin lähellä.

Lyyhistyin kyyryyn jalka koukussa. Selkäpiitä karmiva ääni oli kuulunut oikean pakaran alta. Mitään kivun tunnetta ei tullut, mutta tunnistin kipushokin oireet ja tiesin, että nyt sattui - pahasti, mutta kuinka pahasti. Hetken aikaa kyyristeltyäni jalka koukussa nousin pystyyn varovaisesti, jolloin alkoi pyörryttää. Näkökentän laidat muuttuivat valkoisiksi ja viimeinen piste vilisti silmieni editse, kuin hidastetussa elokuvassa. Ympäristön äänet hävisivät korvista peittyen verenkierron suhinaan ja sydämen tahtiin kuuluvan humpsutuksen alle. Thu-dup, thu-dup, thu-dup...

Havahduin takaisin nykyhetkeen pelikaverini ilmestyessä keskelle näkökenttääni kysymään: - Sattuiko pahasti? Totuus valkeni lähtiesäni kävelemään hallille kyselemään jääpussia, joka onneksi löytyi suuremmitta mutkitta. Ja sanomattakin oli selvää, että jo kentän aidan sisäpuolella otetut ensimmäiset haparoivat askeleet vahvisti epäilykseni: - Kyllä, nyt sattui ja aii'ka pahasti. Askeleen ottaminen ei onnistunut, kuin puolen tossun mittaisena ja hallin eteisesä kengän riisuminen oli ylivoimaisen tuntuinen tehtävä, en saanut jalkaa vedetyksi koukkuun, eikä toista jalkaa vasten kengän pujottaminen kantapään alta pois ollut sen helpompi askar. Yritin seuraavana päivänä käydä treenaamassa golfia, mutta se ei sujunut, kun ei pystynyt edes kelvollista stanssia edes ottamaan. Loppui kesä sitten ennen aikojaan tänä vuonna, tuumasin. Seuraavana päivänä ollut golfkilpailu tuntui aika pahalta rastilta, mutta oli kotiosakilpailu. Olihan se mentävä.

Totuus paljastuu

Kävin lääkärissä, MRI:ssä ja uudelleen lääkärissä, ortopedillä, joka totesi epäilynsä vahvistuneen kuvat ja lausunnon nähtyään. Leikkausaikaa varaamaan seuraavalle viikolle. Ennen leikkausta kävin vielä yhdessä kisassa yrittämässä, mutta tuloksena oli elämäni ensimmäinen RTD. Ei onnistu golfin peluu mäkisellä kentällä kävellen, kun kansalaisen ymmärtämäksi diagnoosiksi suomennetaan hamstring-jänteen totaali repeämä.

Valehtelematta tuli pelattua tennistä niin, että perse repesi.

1 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Kommentit

Pöde

Alla oleva ilmoitus rivien ja kappaleiden päättämisestä automaattisesti ei pidä paikkaansa, vaan blogiin ne on kirjoitettava, jotta teksti ei ole yhdessä pötkössä vailla kappalejakoa ja väliotsikoita.

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.