Kesän viimeiset päivät

Tapaturman jälkeisenä päivänä golfin lähipeliharjoitusten menestys, yhdeltä jalalta lyöminen ja mojova, kämmenen kokoinen mustelma lähentäjän puolella reiden takana paljasti revähdykseksi arvelemani vamman vaativan lääkärihoitoa. Yksityisiä lääkäriasemia kuhisee siellä, missä ihmisiäkin on. Suur-Helsingin alueella varmasti sen verran, ettei sormet ja varpaat riitä ja pidemmälle ei simultaanikapasiteetti riitä Google Mapsistä niitä laskemaan.

Espoon Mehiläisestä löytyi liikuntalääketieteeseen erikoistunut lääkäri, jolla oli vapaa aika seuraavana aamuna, sinne onnuin saatuani auton parkkiin kadunvarteen. Ilmoittauduin modernisti väläyttämällä Kela-korttia lukulaitteeseen, joka näytti huoneen numeron, kolmannessa kerroksessa. Hissi oli tässä tilanteessa ainoa mieleen juolahtava vaihtoehto, vaikka normaalisti kuljen portaita kaikki alle yhdeksän kerrosvälin siirtymät kerrostaloissa.

Pääsin heti sisään vastaanotolle. Kerrottuani solakalle silmälasipäiselle habitukseltaan kolmevitoselle valkotakille, mikä vaivaa, tuli rutiininomaiset tutut komennot terävästi: - Lasketaanpa päällihousuja pois, niin päästään katsomaan - JAAHA, täällähän on mehevä mustelmakin jo! Se tulee lähipäivien aikana sieltä valumaan alaspäin, ennen häviämistään, mikä on normaalia. - Voit nostaa housut ylös.

Indikaatiot reiden pinnassa kertoivat vain sen, että pehmytkudosvammasta on kysymys. Vaihtoehdoiksi muodostui joko lihaksen repeämä, josta olin mielessäni sitä mieltä, ettei mahdollinen. Ja lihaksen kiinnittävän jänteen repeämä tai katkeaminen. Täyttä varmuutta ei saataisi ilman MRI-kuvatutkimusta, jonne tuli lähete ja luonnollisesti prosyyrit Töölön Mehiläisen kuvantamisyksikköön, josta ajan voisi varata puhelimitse. Onneksi on hyvä ja kattava vakuutus.

Kolmen teslan kuvaus

Töölöön oli juuri asennettu uusi 3T magneettivuon kuvausputki, tehokkaampi, parempi ja hienompi, kuin aikaisemmat. Pääsin ensimmäisten joukossa pahvilaatikoiden sekaan putkeen pötköttämään. Jumputuksesta huolimatta J. Karjalainen korvissa uni tuli. Kuvankaunis kuvantamishoitaja oli vyöttänyt minut laveriin ja varmistanut, ettei minulla ole kehossa metallia ja että kaikki ulkoiset metallikoristeet oli jätetty pukuhuoneeseen ennen sovittamistani kirkkaana valkoisena hohtavaan putkeen.

Hoitaneen lääkärin soitto seuraavana päivänä kertoi oleellisen. Hapsuuntunut repeämä ja kuroutunut semimembranosusjänne. 4 cm irti istuinkyhmystä, jonne se oli vielä viikko sitten tukevasti ollut kiinnittyneenä. Ortopedin konsultaatioon pitäisi hakeutua leikkaustarpeen arvioon. Semmoisen sitten varasin perjantaiksi samalle viikolle. Tutulla lääkärillä OmaSairaalassa oli päivystysvuoro, jonka väliin hän oli sähköpostitse kehottanut varaamaan jonkun vapaista ajoista. Ottaa kuvat mukaan otille, muttei se sitten onnistunutkaan, vaikka hoputin niiden jakamista Töölöstä.

Kuvien piti olla luettavissa verkon yli, mutta PohjolaSairaalan koneilla kuvayksikön jakamasta linkistä huolimatta niitä ei oltu saatu auki. Lausunto oli kuitenkin selvä ja päätös valmis. Torstaina leikataan. Sovittiin, että käyn hakemassa kuvat torstaille ja tuon ne leikkaukseen tullessa mukanani. Päätin, että haen ne maanantaina tai tiistaina ja vien etukäteen leikkaussairaalaan, PohjolaSairaalaan. Miksi sekin kotoisa nimi oli pitänyt vaihtaa kalskeaan Pohjolaan, kun OmaSairaalassa tunsi olonsa kotoisaksi ja tervetulleeksi? Nimenmuutos ei ole palvelun laatuun ja yksilöllisyyteen, hyvään potilaskokemukseen vaikuttanut, mutta inhottaa kirjoittaa vahinkoilmoituksiin Pohjola, kun Oma olisi niin paljon tuttavallisempaa.

Aurinko nousee huomenna, mutta kesä loppuu torstaina

Perjantaiselta vastaanotolta poistuessani sain tehtäväksi täyttää esitietolomakkeen leikkausta varten. Kirjauduin lomakkeelle vastaanottoaulasta saamallani iPadillä ja sieltä minua tervehti valmiiksi täytetty kaavake. Tiedot oli samat, jotka olin pari vuotta sitten täytellyt polven tähystykseen tullessani. Ihmettelin, mutta muokkasin vastauksia niiltä osin, kuin se oli tarpeen. Lisäsin saman ortopedin tekemän polvileikkauksen asianmukaiseen kohtaan ja olin valmis lähtemään valmistautumaan torstaiseen koitokseen.

Torstai päivä, viiden päivän päässä. Kesä ohi! Mikä vastenmielinen ajatus, elokuukaan ollut vielä ohi, säät näytti parastaan kuluvalta kesältä. Poutaa, paistetta ja shotsikeliä! Sunnuntaina olisi vielä viimeinen seniorien haastajakierueen osakilpailu, lähtöajatkin oli julkaistu pari viikkoa sitten. Häntäpään lähtö odotti. Ihan hyvä, olihan Iittiin markaa puolisentoista tuntia. Voisi ottaa aamun rauhassa. Kisa meni niin, kuin meni ja aikaisemmin kerroin. RTD.

Maanantaina pidin lepopäivän, mutta tiistaina ja keskiviikkona kävin vielä pelaamassa kotikentällä autosta kauden päätöksen. Ei hurraamista, ja kierroksia ehdin pelata 75, puolet normaali kauden peleistä. Surkea loppu ja juuri, kun oli alkanut peli loksahdella paikoilleen. Vanha viisaus kello kaulassa tulemisesta piti paikkansa. Nyt oli vahinko korjattava tai korjaaminen vaikeutuisi ja vaivasta joutuisi kärsimään sekä ennen operaatiota, että luultavasti myös operaation jälkeen pidempään, kun lihaksilla on taipumus kiristyä myttyyn, jos ne jostain syystä irtoavat toisesta päästään. Kaikissa mahdollisissa väleissä haudoin takareittä jääpussilla, ettei kipu äityisi liian kovaksi. Omatoimisesti nautin tavanomaisesta terveyskeskuslääkärin ohjeistuksesta, liikettä kivun sallimissa rajoissa ja buranaa 1-3x päivässä. Panacodiakin otin.

OmaSairaala - positiivista henkeä vailla sairaalamaista desinfiointiaineen hajua

Potilaasta pidetään huolta ennen operaatiota todella pieteetillä OmaSairaalassa. Tulee soittoja ja tekstiviestejä lähes päivittäin. Milloin ilmoitetaan teille varatusta ajasta ja milloin kehotetaan tutustumaan verkossa johonkin edessä olevaan yksityiskohtaan. Leikkausajasta varoiteltiin kolme kertaa neljässä päivässä ja leikkaussalihoitaja soitti kyselläkseen samat asiat, jotka olin esitietoihin jo vastaanottokerroksen aulassa sähköiseen lomakkeeseen täyttänyt. Prosessissa olisi hieman viilattavaa. Vaikkeihän vara venettä kaada.

Merkille pantavaa on toimintamallien ero Mehiläisen lääkäriasemilla ja aikaisemmin käyttämässäni Diacorissa. OmaSairaalassa asioit ihmisen kanssa joka käänteessä ja lääkärillä on assistentti, joka vastaanotolla jututtaa perustiedot potilaskertomukseen, minkä jälkeen hyväntuulinen ja kiireettömältä vaikuttava lääkäri saapuu tutkimaan sinua.

OmaSairaalassa tunnet olevasi tärkeä.

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.