Henry Laasanen | Terve.fi

Henry Laasanen

Henry Laasanen on kirjan ”Naisten seksuaalinen valta” kirjoittaja ja pariutumisen asiantuntija.

Blogin painopistealue on pariutumismarkkinoiden tarkastelussa: miten pariutumismarkkinat toimivat ja mikä on niiden yhteys yhteiskunnan rakenteisiin.

Blogissa tarkastellaan muun muassa markkina-arvoteoriaa, alempitasoisia miehiä, seksuaalista valtaa, pelimiesoppeja ja tuoreimpia seksuaalisuuden tutkimuksia. Pyrkimyksenä on luoda osuva kuvaus pariutumisen todellisuudesta ilman moraalista tai normatiivista painolastia.

Blogin kirjoittaja: Henry Laasanen

30.09.2014 07:32

Kukapa ahkera nettideittailija ei olisi kohdannut tilannetta, jossa netin kautta tavattu treffipartneri osoittautuu odotettua lihavammaksi.

Voimistelua ja aerobikkiä harrastava misu saattaa osoittautua sokkotreffeillä vartaloltaan aivan erilaiseksi kuin on odotettu tai voi olla, että treffeille tuleva mies on käyttänyt profiilissaan vuosia vanhaa hoikkaa kuvaansa.

Minäkin käytin nettideittaillessasi vuosia vanhaa laihempaa kuvaani. Joidenkin naisten ilmeistä näki suoraan, että he odottivat näkevänsä solakamman tai muuten vaan paremman näköisen hepun. Muutamat naiset jopa sanoivat, että en näytä ollenkaan samalta mieheltä kuin kuvassa, mutta ne tarinat päättyivät kuitenkin "onnellisesti". Kukaan nainen ei kehdannut sanoa suoraan, että olet liian läski.

Itse en muista tavanneeni nettideiteillä huomattavan paljon lihavampia naisia kuin olin odottanut. Toki osa naisista ei näyttänyt juuri ollenkaan valokuvaltaan. Joidenkin naisten heikko ulkonäkö tai suuri paino ei kuitenkaan yllättänyt tai järkyttänyt minua, koska se oli jo huomioitu maata viistävässä odotustasossani.

Miten sinä reagoisit, jos nettideittisi olisi 30+ kiloa odotettua paksumpi?

Kokemusteni mukaan naiset eivät useinkaan halua antaa itsestään liian hoikkaa kuvaa ennen treffejä, jotta he eivät joutuisi kohtaamaan miehen kauhusta vääntynyttä ilmettä ja tekosyitä pakenemiseen. Sellainen kävisi liikaa naisten itsetunnon päälle. Muistan ainakin yhden naisen, joka kuvasi profiilissaan itseään pyöreäksi, vaikka oli normaalipainoinen. Hän ei halunnut luoda miehelle liian korkeita odotuksia.

Läskipukutesti

Youtubesta löytyy sosiaalinen kokeilu, jossa laihoja kuvia Tinderissä esitelleelle henkilölle laitetaan läskipuku ja -meikkaus livetreffeille ja sitten seurataan, miten treffipartnerit reagoivat paljon lihavampaan olemukseen.

Nainen ennen ja jälkeen näyttää seuraavalta:

Ennen kuvien nainen näyttää täydeltä kympiltä, jälkeen kuvien nainen näyttää ykköseltä.

Erittäin lihavat naiset ovat lähes 100 prosenttisesti tietoisia epäviehättävyydestään. Videon naisen itsetietoisuuden puuttuminen vaikuttaa omituiselta. Kasvot eivät edes näytä hänen painoaan vastaavilta: tuollaisia kasvoja paksuine niskoineen näkee joidenkin laihdutusohjelman 300 kiloisilla naisilla. Onko nainen jollakin tapaa fyysisesti sairas?

Huffington Post, kuten monet muutkin julkaisut, ovat pöyristyneitä miesten pinnallisuudesta ja läskipukuisen naisen saamasta tylystä kohtelusta treffeillä. No, onhan markkina-arvo odotetun kympin ja saapuneen ykkösen välillä valtavan suuri.

Mies ennen ja jälkeen näyttää seuraavalta:

Mies ennen kuvassa näyttää seiskalta ja jälkeen kuvassa kolmoselta. Ennen kuvistahan ei käy selvästi ilmi, kuinka hyvä vartalo miehellä on, vaikka rantatuolikuvassa hän näyttääkin ehkäpä hoikalta.

Osa videon naisista harkitsee jatkotreffejä paksun miehemme kanssa, kun kukaan ei harkinnut jatkotreffejä paksun naisen kanssa. Kertooko havainto, että miehet ovat pinnallisia ja naiset eivät ole?

No, havainto kertoo ensinnäkin sen, että paksun miehen uusi markkina-arvo ei ole lähellekään niin paljon alempi kuin paksulla naisella. Paksu mies ei sentään ole lyhyt tai 20 vuotta kuvaansa vanhempi, mitkä olisivat suurempia syntejä miehelle.

Treffeillä mies on  itsevarma ja hauska, mikä kompensoi läskin tuoman markkina-arvon laskun.

Yhteenveto

Koe olisi pitänyt tehdä tavalla, jossa markkina-arvon lasku olisi yhtä suurta naiselle ja miehelle. Jos olet nähnyt kuvissa mallin mitoissa olevan bikinikissan, niin miehen odotustaso on väistämättä korkealla.

Jos treffeille tulevalla miehellä on isompi maha kuin oletettiin, maha on kompensoitavissa muilla avuilla. Jos mies olisi ollut esimerkiksi 30 cm lyhyempi ja 20 vuotta vanhempi kuin kuvissa, lyhyyttä ja ikää olisi vaikeampi kompensoida. Iso koko on miehelle myös plussaa, vaikka suurin osa kehosta olisikin läskiä. Iso koko on miehekästä.

Kokeesta opimme myös sen, että miehen kannattaa valehdella tai kaunistella asioita treffeille päästäkseen, koska usein naiset antavat anteeksi profiilin kaunistellut yksityiskohdat. Miesten oletetaan tekevänsä kaikkensa naisen saadakseen ja tavallaan valmius valehteluun kertoo miehen suuresta himosta naista kohtaan. Lihavan ja epäseksikkään miehen kannattaa myös olla mahdollisimman itsevarma, koska itsevarmuus miehessä on seksikästä ruumiinmuodon seksikkyydestä riippumatta.

Naisen suuri valehtelu profiilissaan on sen sijaan omituista ja herättää kysymyksen, ovatko kaikki muumit laaksossa. Ja jos nainen 50 kiloa ylipanoisena ei edes ymmärrä olevansa epäviehättävä, jotakin on luultavasti pielessä.

78165 | 5 kommenttia.
26.09.2014 10:06

Minä pidän mahdollisimman löysistä vaatteista, jotka eivät paljasta epäseksikkäitä muotojani. Pelastusrengas, röllykkämaha ja muut poimut on syytä jättää katsojan vilkkaan mielikuvituksen varaan.

Miesten puvun tarkoitus on peittää kaikki miesten vartaloiden epäkohdat. Esimerkiksi miespoliitikoiden timmeys jää arvailun varaan ja se tekee löllömmästäkin miehestä tasa-arvoisemman.

En edes ymmärrä tiukkojen vaatteiden ideaa. Miksi kukaan haluaa pitää puristavia vaatteita? Mitä ihmettä naisten päässä oikein pyörii?

Juha Vuorinen pähkäilee samaa asiaa uudessa kirjoituksessaan:

  • En sano tätä millään tavalla halveeratakseni paikallisten naisten kauneutta, mutta heihin en enää juurikaan kiinnitä huomiota, sillä valtaosa sukeltaa aivan liian kireään ja juuri ja juuri hamsterin niskakarvat peittävään hamoseen, ja kuten Putin-juustoista opimme, ylitarjonta syö säväyttävää efektiä. Niihinkin siis voi tulla mitta täyteen kuin pikkareihin unohtuneelle pikkuhousunsuojalle. Koomisinta tässä maltalaisten naisten liian ahtaassa pukeutumiskoodissa on, että se koskee niin anorektikkoja kuin raskaasti ylipainoisiakin naisia, ja kun molemmat komeudet nostetaan tottahan toki kaikkien nivelsiteiden painajaisille, huikean korkeille korkokengille, olisihan siinä nettiinkin päiviteltävää.

Ymmärrän kyllä, että hoikka ja timmi nainen haluaa esitellä vartaloaan mahdollisimman tiukassa asussa. Kynttilää ei kannata pitää vakan alla.

Se menee kuitenkin yli hilseen, että esimerkiksi kuntosalilla noin 90 % naisista pukeutuu tiukkoihin joogapöksyihin ja tiukkaan toppiin, jotka paljastavat armottomasti pienimmätkin vartalon kauneusvirheet.

Asiaa varmaan pitäisi kysyä naisilta itseltään, mutta tässäpä omia arvailujani naisten makkarankuori-logiikasta.

Naiset luultavasti ajattelevat, että yber-kireät joogapöksyt siloittavat selluloidit ja loihtivat löllykkä pyllystä kiinteämmän paketin. No, niinhän asia on. Jalat kuin jalat ja pylly kuin pylly näyttävät paljon peremmilta joogapöksyissä. Joogapöksyt ovat eräänlaista jalkojen kauneuden dopingia.

Toinen vaihtoehto olisi käyttää vaikkapa löysiä verkkareita tai salipöksyjä, mutta ilmeisesti 90 % naisista haluaa mieluummin esitellä kauneusdoupattuja jalkojaan kuin piilottaa ne epäseksikkyyden kaapuun.

Tiukka toppiosasto on se mystisempi osuus. Suurella osalla normaalipainon alarajoillakin huitelevilla naisilla on jonkin sortin röllykkämaha, pelastusrengas tai jenkkakahvat. Syynä lienevät geenit, ikä ja raskaudet. Osalla naisista rasva ei vain asetu oikeisiin kohtiin, vaikka kuinka laihduttaisi.

Suoraan sanottuna en tiedä, mikä logiikka piilee kaikki poimut paljastavien tiukkojen toppien pitämisessä. Miksi naiset eivät käytä väljää T-paitaa, vaan ehdoin tahdoin esittelevät vartalonsa epätäydellisyyksiä?

Minä olen kuvitellut, että koko naisten meikkauksen ja pukeutumisen perusidea tuoda hyvät puolet esiin ja peittää virheet. Tiukkojen toppien käyttäjät toimivat täysin päinvastoin.

Ideaalinen asuste "junk in the trunk" tyyppiselle naiselle olisi tiukat joogapöksyt yhdistettynä peittävään toppiin. Ja jos rinnoissa on esiteltävää, rintavaon voi push-upata esille.

Poimut piiloon, herranjestas!

Tarvittaisiin stailaus-ohjelma "straight guy for the straight woman". Naisten ei kannata kysyä muoti-ohjeita keneltäkään muilta kuin pesunkestäviltä heteromiehiltä. Homoilta tai muilta naisilta ei kannata kysyä mitään, koska he eivät juuri ymmärrä naiskauneuden päälle.

78111 | 7 kommenttia.
23.09.2014 07:40

Olen kirjoittanut useaan otteeseen sukupuolenvaihtajien kokemuksista (esim. Sukupuolenvaihtajien kokemuksia - naisesta mieheksi), koska heillä on ainutlaatuinen mahdollisuus kokea miehen ja naisen kohtelun eroja eri sukupuolen edustajina.

Naisesta mieheksi sukupuoltaan vaihtanut 22-vuotias kertoo kokemuksistaan Redditissä (lue myös Is Living Life Better As A Man Or Woman? A Transgender Tells His/Her Story).

Sukupuolenvaihtajamme on elänyt ensimmäiset 17 vuottaan naisena ja 5 viimeistä vuottaan miehenä. Nuorena hän oli poikatyttö. Seksuaaliselta suuntatumiseltaan biseksuaali.

Sukupuolenvaihtajamme oli naiseksi pitkä, mutta mieheksi lyhyt. Naisia deittaillessaan hän huomasi, että naiset eivät mene lähellekään lyhyttä miestä. Homot tai biseksuaaliset miehet eivät sen sijaan välitä miehen pituudesta pätkääkään, vaikka miehiä pidetään pinnallisena sukupuolena.

Lesbona ollessaan kukaan ei kiinnittänyt huomiota, kun sukupuolenvaihtajamme treffaili naisia. Kun hän nyt miehenä deittailee miehiä, niin julkinen palaute on paljon negatiivisempaa.

Sukupuolenvaihtajamme pitää monista naisellisista ja miehekkäistä asioista. Naisena ollessaan hän kykeni käyttäytymään niin miehekkäästi kuin hän halusi. Butch-lesbonakaan kukaan ei kiinnittänyt negatiivista huomiota hänen miehekkyyteensä, mutta mieheksi tultua oli täysin sopimatonta käyttäytyä kuin nainen. Hänen piti miehistyä - mitä ihmettä?

Naisena ollessaan sukupuolenvaihtajamme sai käyttäytyä niin sikamaisesti kuin hän halusi. Nuorempina mievihavuosinaan häntä jopa kannustettiin vihaamaan miehiä. Nyt miehenä hän ei koe ole edes oikeutettu sanomaan mielipidettään naisten oikeuksista. Koska sukupuolenvaihtajaamme voi nykyään pitää miehenä, hän on näköjään (yhtäkkiä) kadottanut kykynsä ymmärtää naisväkeä. Naisena ollessaan sukupuolenvaihtajamme sai sanoa miehistä mitä tahansa, mutta jos hän mieksi muututtuaan avaa sanaisen arkkunsa naisista, hänet leimataan naisvihaajaksi.

Naisena sukupuolenvaihtajamme sai pukeutua kuinka maskuliinisesti hän halusi tai laittaa puvun päälle. Jos hän pukeutuisi miehenä mekkoon, häntä pidettäisiin drag queenina tai naisellisena homona. Miesten pukeutumisen rajoittaminen tuntuu hänestä totaalisen väärältä. Miksi ihmeessä hän ei saa pukeutua pinkkiin? Pinkkihän on vain väri!

Maskuliiniset kasvonpiirteet eivät näyttäneet häiritsevän sukupuolenvaihtajaamme, kun hän oli nainen. Miehenä ollessa ihmiset pilkkaavat hänen feminiinisiä piirteitään.

Naisena sukupuolenvaihtajamme sai jatkuvia kohteliaisuuksia tyyliin "Näytät hienolta!" tai "Hiuksesi on leikattu kauniisti". Miehenä kohteliaisuuksia ei saa lähes koskaan, mikä käy itseluottamuksen päälle.

Sukupuolenvaihtajamme kertoo, että palveluammateissa hänet otettiin vakavammin naisena. Nyt miehenä hän on helpommin korvattavissa. Puhelinmyyjänä toimiessaan hän menestyi paremmin kuulostaessaan naiselta ja ihmiset tuntivat olonsa mukavammiksi. Nyt testosteronihoitojen jälkeen hänen uusi miesäänensä kuulostaa liikaa käytettyjen autojen kauppiaalta. Kaikki ihmiset puhuvat mieluummin naisten kuin miesten kanssa.

Naiset ovat vapaampia ilmaisemaan seksuaalisuuttaan. He voivat olla lesboja, pukeutua miten haluavat. Miehet eivät voi käyttäytyä samoin.

Yhteenveto

Sukupuolenvaihtajamme kertoo, että elämä naisena oli paljon helpompaa. Miesten elämä on rankempaa monilla tavoilla, mutta niistä ei koskaan puhuta, koska miesten roolin rajoituksia pidetään kulttuurisena normina.

Miesten ja naisten välillä on valtavan paljon kaksoisstandardeja naisten eduksi. Naiset voivat tehdä mitä haluavat, mutta miesten käytöksen on pysyttävä "hyväksyttävän miehisyyden rajoissa".

Samat asiat, joista sukupuolenvaihtajamme oli ylpeä naisena, ovat miehelle naurun ja kiusaamisen asioita.

78047 | 26 kommenttia.
19.09.2014 09:33

Tarkastelen seuraavassa Viuhtin blogikirjoitusta Miksi kaikki haluavat sen koulutetun miehen?.

  • Miksi hitossa sen miehen on pakko olla akateeminen. Alitajuisia kriteerejä minulla on varmaan paljonkin, mutta se että mies olisi vähintään yhtä koulutettu kuin minä, on yksi niistä harvoista, jotka osaan lausua ihan suoraan ääneen. Olen siis juuri sellainen tutkimusten keskivertosinkkunainen.

Viuhtilla löytyy kiitettävä määrä määrä introspektiota, eli itsehavaintoa. Kappaleessa tiivistyykin kaikki oleellinen naisten kaipuussa koulutettuja miehiä kohtaan.

Kävin vähän yliopistoa, ja nyt ei kelpaa enää kiva putkiasentaja kumppaniksi

Siinäpä se, naisten hypergamian perussääntö. Jos nainen nostaa statustaan jollakin miehisen pätemisen alueella, miehen pitää olla samalla alueella vähintään yhtä pätevä.

Koulutus tai vaikkapa lihasten hankinta ovat miehisen statuksen alueita. Mies voi nostaa omaa markkina-arvoaan hankkimalla koulutuksen tai lihakset. Naisetkin kouluttautuvat tai hankkivat lihaksia, mutta yhteys naisen markkina-arvoon ei ole yhtä selkeä. Sen sijaan yhteys naisen kriteereihin miehen suhteen on selvä: kouluttautuneet naiset vaativat vähintään yhtä koulutetun miehen ja lihaksikkaat naiset haluavat vähintään yhtä lihaksikkaan miehen.

Ilmiö voidaan nimetä naisten oman pätemisen alan hypergamiaksi. Koulutettu nainen ei vaadi lihaksikasta körmyniskaa - rillipäinen akateemikko kelpaa aivan hyvin. Bodattu crossfitnessin harrastaja ei vaadi mieheltä koulutusta, apinankaltainen murahtelija kelpaa, kunhan lihaksia löytyy.

Naisten oman pätemisen alan hypergamiassa ei ole pohjimmiltaan mitään järkeä. Kyse on evolutiivisesta selkärankapreferenssistä, jota naiset yrittävät selitellä itselleen parhain päin.

Viuhti jatkaa:

  • Ensinnäkin meille kaikillehan kelpaa se ihana puuseppä Aidan, joka osaa keskustella kaikesta, näyttää tunteensa ja olla komea ilman paitaa. Aidan lukee kirjoja ja osaa korjata ja rakentaa asioita. Aidan on kiltti, hyväsydäminen, uskomaton rakastaja, pitää koirista ja on kiva sinun ystävillesi. Mutta missä helkkarissa se Aidan on? Ne duunarimiehet joiden kanssa minä olen seurustellut tai käynyt treffeillä saattoivat olla hyviä rakentelemaan asioita, mutta eivät koskaan lukeneet kirjoja tai halunneet keskustella politiikasta. Ne miehet kuuntelivat suomipoppia ja pelkäsivät kaikkea muuta musiikkia. Erilainen ruokakin jännitti, jauhelihastahan saa kaikkea hyvää helposti. Lomalle mennään Turkkiin ja kahville ABC:lle. Ei siinä auta, vaikka olisi kuinka kiltti ja ihana ja mukava ja komea, jos meillä ei koskaan ole mitään puhuttavaa ja jos miehen maailmassa tuttu ja turvallinen voittaa aina uuden ja jännittävän.

Saavuimme naisten ja miesten väliseen sukupuolieroon preferensseissä. Miehen pitää olla naiselle seremoniamestari, joka tuottaa elämyksiä ja uutuuden kokemuksia. Miehen pitää olla hauska ja rakastaa matkustelua. Miehen pitää loihtia intellektuelliä kipinää. Lihapullat ABC:lla ja Salkkarit siihen päälle eivät riitä hieromaan puoliakateemisen naisen älynystyröitä.

Miehillä asia on päinvastoin. Miehet eivät odota, että nainen olisi äidin kaltainen seremoniamestari, joka tuli lapsena aina apuun, kun pojalla "ei ole mitään tekemistä". Miehille riittää nainen, joka tykkää olla kotona ja leipoa lihapullia.

Naisilla vaikuttavat myös kavereiden mielipiteet. Miten ihmeessä puoliakateeminen nainen voisi esitellä roskakuskin tohtoriskavereilleen? Roskakuskin valinta poikaystäväksi vaatisi loputonta selittelyä roskakuskin kompensoivista puolista. Joka tapauksessa nainen kuvitteli loputtoman selän takana kuiskuttelun: "Miten ihmeessä se päätyi suhteeseen ton kanssa? Eihän se osaa edes latinaa".

Naisilla valuvat hikikarpalot jo siitä ajatuksesta, että poikaystävä ei edusta samaa statusta kuin nainen itse.

Viuhdin kommettiosastolta löytyy lisää valaisevia paljastuksia:

  • Minulla ei ole ollut koulutuskriteereitä miestä etsiessäni. Muita kriteereitä sitten senkin edestä ja ne varmaan jo karkottavat osan duunarimiehistä. Itselläni on sellainen mielikuva että duunarimiehet esimerkiksi todennäköisemmin tupakoivat ja käyttävät runsaasti alkoholia kuin korkeammin koulutetut miehet. Kenties he ovat myös vähemmän kiinnostuneita pitämään itsestään huolta syömällä edes jotenkin terveellisesti ja harrastamalla jotain liikuntaa. Eli heistä saisi huonommin seuraa esimerkiksi ulkoiluun tai uutta harrastusta kokeilemaan. Mitenkäs sitten pukeutuminen? Aika sama mitä siellä kotona on päällä, tai vaikka ei olisi juuri mitään. En itsekään pukeudu lähikauppaan mennessä erityisemmin, mutta kaupungille lähtiessä soisi jo olevan jotain siistimpää päällä ja jos ihan ravintolaan tai teatteriin menee niin vielä astetta parempaa. Siis muuhun kuin siihen ABC ravintolaan. Mainoslippiksiä en voi sietää, no en oikeastaan muitakaan lippiksiä, 30 vuotias mies lippis päässä on jotenkin meh.

Streotyyppi duunamiehistä pitää paikkansa kohtuullisen hyvin, ainakin kun ajattelun kaikkia pyörätieni vieressä tupakkaa polttavia amislaisia. Toisaalta minäkin akateemisena pukeudun erittäin huonosti ja pidän aina lippistä päässäni. Lippis on vaan niin hyvä päähine sateella tai paisteella.

  • Ei se ole kiinni duunarin työmahdollisuuksista vaan siitä, että duunari ei ole sivistynyt. Työtön maisterikin on parempi kuin kovaa ansioita duunista vetävä LVI-asentaja, koska se maisteri on todennäköisesti lukenut _lisää tähän oma kirjallisuuden klassikko_, eikös?
  • Mulle miehen tuloilla ei ole merkitystä. Mielummin akateeminen työtön kuin varakas paperikoneenpyörittäjä. Väitänköhän väärin jos väitän, että samankaltaisen koulutustason toivomisessa ei useimmilla naisilla ole kuitenkaan kyse rahasta?
  • Oman kokemukseni mukaan koulutuksella on väliä ei niinkään palkkapussin vain ihan vain ajatusten ja keskustelunaiheiden suhteen. Tarvitsen miehen, jonka kanssa pystyn luontevasti puhumaan sosiaalipolitiikasta, tutkimusmetodeista ja akateemisten pöytäjuhlien pukukoodista.

Noinhan  asia on useimmilla naisilla. Raha ei riitä korvaamaan puuttuvaa statusta tai sivistystä.

  • Pakko kommentoida, että on se vähän niinkin päin, että monelle miehelle se, että nainen on korkeammin koulutettu, voi olla ongelma.

Onhan se tietenkin ongelma, koska miehet tietävät koulutettujen naisten preferenssin, jossa ei-koulutettuja miehiä kammoksutaan. Ei kai kukaan mies halua ehdoin tahdoin joutua tilanteeseen, jossa hän on jo lähtökohtaisesta pitkällä takamatkalla. Duunarius on kompensoitava joillakin muilla hienoilla saavutuksilla ja niitä ei löydy joka mieheltä.

Nainen esittää kommettiosastolla kaksi ajatuskulkua peräjälkeen:

  1. Minua ei mitenkään haittaa, jos mies ei osaa rakentaa taloa tai korjata putkia, mutta jos hän ei voi katsoa englanninkielistä elokuvaa ilman tekstityksiä tai suostu pitämään kauluspaitaa muuten kuin häissä ja hautajaisissa, pulassa ollaan.
  2. Olen yrittänyt päästä eroon ennakkoluuloistani ja käynyt joskus treffeilläkin "duunarin" kanssa. Eihän siitä mitään tullut. Toinen tunsi koko niin suurta alemmuutta, että pyyteli anteeksi joka välissä ja kyseli, "kelpaako" hän minulle. Ei siinä oikein romantiikkaa syntynyt, kun toinen näytti silminnähden tuntevan itsensä jotenkin alemmaksi heti kun mainitsinkaan edes sanan "kandi".

Ensin nainen kertoo väheksyvänsä tyypillisiä duunareita ja sitten nainen ihmettelee, miksi treffeillä tavatut duunarit käyttäytyivät niin anteeksi pyydellen. Ilmeisesti duunari ei saa käyttäytyä luonnollisesti häntä alaspäin katsovan naisen kanssa, vaan duunarin olisi näyteltävä valheellista itsevarmuutta kuin paraskin pelimies.

78026 | 21 kommenttia.
16.09.2014 08:35

Kirjoitin viime vuonna Sinkkulaiva-ohjelman naisista. Ohjelma ei imarrellut suomalaisia naisia, kuten ei tänäkään vuonna.

Diana

Dianalla on rima korkealla, eikä hänen käsityksensä miesten kohtelusta kestä tasa-arvotarkastelua.

Komea, lihaksikas, urheilullinen, seikkailunhaluinen ja ulospäinsuuntautunut.. Dianan unelmien mies on kaikkea tätä - paitsi jos on kännissä!

Mä nään et tossa miehessä on vähän virhe, mä muokkaan siitä mitä mä haluan.

"Miehet on vähän niinkuin koiria - ne tarvii opastusta. Tai jos ne käyttäytyy hyvin, niille voi heittää luun."

Linda

Lindalla on vaatimukset korkealla - joku voisi sanoa, että liiankin korkealla.

"Kasvoihin kiinnitän huomiota, kuinka hyvä iho on", Linda kertoo miesihanteestaan.

Siloposket kertovat Lindan mukaan tasapainoisesta ruokavaliosta ja tervehenkisyydestä, jotka ovat tälle määrätietoisuuden perikuvalle erittäin tärkeitä asioita.

"Tärkeää, että mies liikkuu paljon ja on hyvä iholtaan, se kertoo, että mies syö terveellisesti ja pitää huolta itsestään."

Linda kertoo toiveominaisuuksien tulevan verenperintönä: naisen omat vanhemmat ovat kasvattaneet Lindan arvostamaan juuri näitä piirteitä ja ovat itsekin hyvin nuorekkaita. "Omat vanhemmat näyttää hirveän nuorilta. Ei sitten sairastele vanhempana niin paljoa", Linda kuvailee tervehenkisyyden kauaskantoisia seurauksia.

Satu

Satu näkee miehen rakastajantaidot jo etukäteen.

Sadun haaveissa siintää pitkä ja varakas mies.

Ei tarvii hirveesti lähestyä miehiä, koska miehet lähestyy mua!

Karseat tatuoinnit tuskin parantavat tasokkaan miehen metsästysyrityksiä.

Mira

Miran kriteerit ovat matalammalla. Viisas valinta.

"Unelmien miehen ei tarvitse käydä töissä, kunhan tekee jotain elääkseen." (Miten on mahdollista olla käymättä töissä, mutta tehdä samanaikaisesti jotain elääkseen...?)

"Mä harrastan seksiä silloin tällöin, mutta vapaa-ajalla en muuten tee mitään."

"Mä meikkaan miten haluun - oman maun mukaan." (ja sen kyllä huomaa)

Seksikäs mies on sellainen, joka örisee leijonan tavoin ja machoilee: "Kato, kato, mulla on kiva haba!"

Jenna

Jennalla on realistisemmat vaatimukset.

"Normaali mies haussa, joka ei ole metroseksuaali, eikä David Beckham." Jenna näyttää ymmärtävän jotain markkina-arvonsa päälle.

"Yksi kriteeri, se ei saa käyttää löysiä alushousuja. Tiukat bokserit pitää olla, mutta niissä ei missään tapauksessa saa olla Angry Birds -kuvia."

Yhteenveto

Kuvastavatko sinkkulaivan naiset suomalaisia naisia yleisimminkin vai onko ohjelmaan vain valittu pahimmat tapaukset? Itse arvelen, että kyseessä on sekoitus kumpaakin.

Joku saattaisi sanoa, että ohjelman naisilla on epärealistisen korkea käsitys omasta markkina-arvostaan. Pitkä, varakas, ja urheilullinen mies on haussa, vaikka itsellä ei ole tarjottavana paljon keskivertoa kummempaa - jos sitäkään.

Naiset ovat menossa ns. porauslautalle, jossa on vahvat naisten markkinat. Kun puhe käsittelee seksisuhteita laivalla, naiset sanelevat säännöt, eikä alfa-uroksen vaatiminen ole liikaa vaadittu.

Naisten puhetavassa huomio kiintyy kuitenkin "valheelliseen itsetyytyväisyyteen", jossa omaa markkina-arvoa ei juuri tarkastella kriittisesti. Naiset tuntuvat uskovan ihan oikeasti, että he ovat pitkä rikkaan ja urheilullisen miehen kanssa samalla viivalla, vaikka todellisuudessa heidän tasonsa on kaukana tuollaisen miehen tason alapuolella.

Jossain vaiheessa elämää naiset joutuvat astumaan ulos sinkkulaivan seksisuhdemarkkinoilta - synkkään tosielämän parisuhdemarkkinoiden neuvostorealismiin. Naiset joutuvat lopulta toteamaan oman markkina-arvonsa rajallisuuden.

77980 | 7 kommenttia.

Tämän blogin kommentoiduimmat

Alueen muita blogeja

Viimeisimmät blogikirjoitukset

Viimeisimmät uutiset

Suosituimmat artikkelit

Uutinen
Ensin ne valloittivat keittiöt, mutta nyt ne pyrähtävät vastaan jo...