Yleistä ihon toiminnasta

Yleistä ihon toiminnasta ihonhoito iho

Iho on ihmiskehon suurin elin, jolla on painoa nelisen kiloa. Iholla on monia tehtäviä ja se myös peittää koko kehon.

Iho muodostuu erilaisista kudoksista, jotka yhdessä muodostavat kehon perussäätelyjärjestelmän (kuva1). Iho osallistuu kehon lämmönsäätelyyn. Lämpimässä pintaverisuonet laajenevat ja hikoilukin osaltaan viilentää kehon lämpötilaa. Viileässä ihon pintaverisuonet supistuvat ja säilyttävät lämmön elimistössä.

Iho on myös aistinelin. Ihossa olevat hermopäätteet keräävät aistimuksia ulkomaailmasta aivoihin välitettäviksi. Aivot tulkitsevat hermoimpulssit, kuuman-, kylmän-, kosketuksen-, paineen- tai kivun aistimuksiksi.

Ihossa sijaitsevat Langerhansin solut auttavat suojaamaan ihoa infektioilta. Langerhansin solut kuuluvat immuunijärjestelmään, joka suojaa elimistöä taudinaiheuttajia vastaan. Ihossa syntyy myös D-vitamiinia, jota tarvitaan tärkeisiin tehtäviin elimistössä, mm. kestävän luukudoksen muodostamiseen.


Ihon toiminnot

  • Muodostaa elimistön suojakerroksen
  • Osallistuu lämmönsäätelyyn
  • Valmistaa D-vitamiinia
  • Puolustaa elimistöä taudinaiheuttajilta
  • Toimii aistinelimenä

Orvaskesi. Iho muodostaa suojan ulkomaailmaa vastaan. Ihon uloin kerros orvaskesi eli epidermis, on noin paperin paksuinen. Orvaskeden uloin osa on sarveiskerros eli marraskesi. Se on koostunut keratinosyyteistä, jotka tuottavat valkuaisainetta, keratiinia ja muodostavat iholle ominaisen taipuisan ulkopinnan. Keratinosyytit kuolevat ja hankautuvat tai hilseilevät irti, uusien keratinosyyttien noustessa ihon pintaan orvaskeden alemmista kerroksista. Tämä jatkuva kierto uusii ihon noin kerran kuussa.

Ihon uloin kerros suojaa elimistöä myös auringon säteilyltä. Melanosyyteiksi kutsutut pigmentoituneet solut sijaitsevat orvaskeden pohjaosissa. Ihon altistuessa auringonvalolle melanosyytit toimivat vilkkaammin ja rusketus suojaa ihoa ultraviolettivalon haitoilta. Jos melanosyytit muuttuvat syöpäkasvaimia tuottaviksi, syöpää kutsutaan melanoomaksi.

Verinahka. Heti orvaskeden alla on verinahka tai dermis, paksu kerros, joka sisältää kollageenia, veri- ja imusuonia, hermoja, karvatuppia sekä hikeä ja rasvaa tuottavia rauhasia. Verisuonet verinahassa laajenevat ja supistuvat ylläpitääkseen tasaista ruumiinlämpöä. Valkosolut taistelevat verinahassa niitä infektoivia pieneliöitä vastaan, jotka ovat onnistuneet pääsemään orvaskeden läpi. Fibroblasteiksi kutsutut solut tuottavat kollageenia, joka antaa iholle vahvuuden ja lujuuden. Valkuaisaineista koostuvat elastiinisäikeet antavat iholle ominaisen joustavuuden.

Syvin kerros. Ihonalaiskudos eli subkutis, joka koostuu sidekudoksesta ja rasvasta, sijoittuu verinahan ja sen alla olevien luiden tai lihasten väliin. Se sisältää verisuonia sekä tulehduksia vastaan taistelevia valkosoluja, mutta verinahkaa vähemmän Ihonalaiskerroksessa rasva toimii vararavintovarastona. Subcutis muodostaa suojaavan ja eristävän kerroksen elimistölle.

Kynnet, iho ja karvoitus. Kynnet ovat osa ihoa, paksuuntunut ja vahvempi osa orvaskettä. Siten kynsi on paljon kovempi ja paksumpi levy sarveisainetta kuin ihon ylin kerros Kynnen solut saavat alkunsa kynnen alla olevan sidekudospohjan tyvestä. Ne kuolevat pian, mutta toisin kuin keratinosyyttejä, niitä ei luoda pois. Karvat ovat ohuita keratiinisäikeitä, jotka koostuvat päällekkäisistä kerroksista keratiinia.

Copyright © 2002 by the President and Fellows of Harvard College.


0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.