Leikki- ja kouluikäisen atooppinen ihottuma

Leikki- ja kouluikäisen atooppinen ihottuma atopia ihonhoito lapsi lapset ihoKouluikäisistä lapsista noin 15 % sairastaa atooppista ihottumaa, joka ilmenee tavallisimmin taiveihottumana. Atooppinen ihottuma voi oireilla myös läiskäisenä, rupeutuvana ihottumana, joka saattaa myös tulehtua useasti. Atooppinen ihottuma saattaa esiintyä myös ns. ratsupaikoissa eli pakaroissa ja reisissä. Käsi-ihottuma on myös atooppisen ihottuman ilmenemismuotoja. Tytöt ja pojat sairastavat yhtä usein atooppista ihottumaa. Pojilla käsi-ihottuma ja toistuvat ihotulehdukset ovat yleisempiä, kun taas tytöt useasti kärsivät ns. ratsupaikkaihottumasta.

Oireet

Taiveihottuma: Iho paksuuntuu ja usein tulehtuukin jatkuvan raapimisen seurauksena taivealueilla, kaulassa, ranteissa, kyynär- ja polvitaipeissa sekä nilkoissa. Ihon paksuuntumista kutsutaan jäkälöitymiseksi. Jäkälöitymistä voi ilmetä raajoissa myös ojentajapuolilla, polvissa ja kyynärpäissä.

Uusiutuvat ihotulehdukset: Suurimmalta osalta atoopikkoja löytyy ihosta Stafylococcus aureus- bakteeri. Usein atoopikon iholta on myös löydettävissä A- tai G-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki. Nämä bakteerit voivat aiheuttaa ihotulehduksen, märkäruven tai karvatuppitulehduksen. Stafylokokkibakteerit erittävät ihoa ärsyttäviä ns. superantigeeneja, jotka voivat pahentaa ihottumaa.

Ratsupaikkaihottuma: Ratsupaikkaihottuma saattaa olla atoopikon vaivana nuoruusikään asti. Ihottuma on kuivaa ja kutisevaa pakaroissa ja reisissä. Ratsupaikkaihottumalla on taipumus rupeutua ja tulehtua herkästi.

Käsi-ihottuma: Käsi-ihottumaa esiintyy joskus jo vauvoilla, mutta tavallisimmin kouluiästä noin 30 ikävuoteen asti. Atoopikot saavat terveihoisia herkemmin myös ärsytysihottumaoireita käsiinsä, taipumus infektioekseemaan on myös lisääntynyt. Miespuoliset henkilöt sairastavat käsi-ihottumaa naisia useammin.

Valkohilse (pityriasis alba): on yleinen oire 3-12 vuotiailla lapsilla, harvemmin se voi esiintyä myöhemminkin, 16 vuotiaaksi asti. Sitä tavataan noin 10 %:lla kouluikäisistä. Valkohilseessä iholle nousee punertavia läiskiä, varsinkin poskiin. Läiskät ovat epätarkkarajaisia ja karvatuppien aukot ovat lievästi kohonneet. Läiskiin muodostuu vaaleaa hilsettä. Tavallisesti läiskät katoavat muutamassa viikossa tai kuukaudessa, mutta voivat kestää kauemminkin. Läiskä on vuodesta kahteen muuta ihoa vaaleampi.

Ihon valkotäpläisyys (leukoderma): tarkoittaa ihon pigmentin vaalenemista ihottuman parantuessa. Ihon pigmenttisolut toimivat normaalisti. Ihon pigmentin vaalenemiseen on kaksi syytä: ihottumainen iho uusiutuu tervettä nopeammin ja kuluttaa mahdollisen rusketuksen pois ja toisaalta tulehtunut iho ei myöskään rusketu normaalisti.

”Kumisaapasihottuma jalkapohjissa” ja ”lumipalloihottuma” sormissa ja kämmenissä syntyvät nekin atooppisen taipumuksen perustalta. Molemmissa ihottumissa iho on kuiva, halkeileva ja hilseilevä.

Atooppista ihottumaa sairastavilla esiintyy useammin perinnöllistä ihomuutosta iktyoosia eli "kalansuomutautia". Talirauhastiehyiden sarveistappeja (keratosis pilaris) nähdään usein atooppista ihottumaa sairastavilla.

Silmäluomi-ihottuma liittyy nuorilla henkilöillä usein ruoka-aineallergiaan.

Huulitulehdus eli keiliitti liittyy myös usein ruoka-allergiaan. Joillakin lapsilla on tapana pureskella huuliaan, mutta huultenpurijan ihomuutokset ovat erotettavissa atoopikon oireista.

Neurodermatitis nuchae on voimakkaasti kutiseva raavittu ihottumaläiskä niskan alueella. Se esiintyy tavallisimmin murrosikäisillä tytöillä ja nuorilla naisilla. Tämä ihottumaläiskä voi olla ainut merkki atooppisesta ihottumasta.

Taudin toteaminen

Lasten atooppinen ihottuma diagnosoidaan oireiden perusteella. Ihotestit ja verikokeet (Immuno CAP, ”RAST”) ovat avuksi vain ruoka-aineallergiaa epäiltäessä. Näillä tutkimuksilla löydetään suurin osa allergioista. Testitulos kertoo, mitkä aineet mahdollisesti pahentavat ihottumaa. Lopullisen diagnoosin antavat välttämis-altistuskokeet, mikäli epäillään oireen aiheuttajaksi jotain keskeistä ruoka-ainetta. Allergiaruokavaliota ei tule koskaan aloittaa varmuuden vuoksi. Suurin osa kouluikäisten allergiaruokavalioista on täysin turhia ja kenties ravitsemuksellisesti haitallisiakin. Iholta ei yleensä oteta bakteeriviljelyjä ja antibioottihoito on tarpeen erittäin harvoin.

Omahoito

Atoopikkolapsen pesemistä tai uimista ei tarvitse rajoittaa. Mitä tulehtuneemmalta ja rupisemmalta iho vaikuttaa sitä enemmän sitä tuleekin pestä runsaalla vedellä ja kunnon saippuapesuilla. Yksiprosenttista hydrokortisonivoidetta tulisi käyttää kerran tai kahdesti päivässä, 2–3 viikon ajan. Sen jälkeen samaa voidetta voi käyttää kaksi kertaa viikossa, muutaman kuukauden ajan. Jatkohoito voidaan tehdä viikon peräkkäisinä päivinä tai 3–4 päivän välein. Perusvoiteita käytetään tavalliseen tapaan. Reseptittä saatavista antihistamiineista ei ole merkittävää hyötyä kutinan estossa. Lisäravinteiden tai muidenkaan luontaistuotteiden tehosta atooppisen ihottuman hoidossa ei ole luotettavaa lääketieteellistä näyttöä.

Auringonvalo kesällä rauhoittaa lähes kaikkien atoopikkolasten ihottumaoireita. Myös 1–3 viikon pituinen matka etelän aurinkoon talvikautena lievittää useimpien ihottumaoireita. Solariumista ei ole hyötyä atooppisen ihottuman hoidossa.

Milloin lääkäriin?

Jos lapsen ihottuman kutina häiritsee nukkumista, ihottuma häiritsee kosmeettisesti tai sosiaalisesti, iho on rupinen ja erittävä tai epäillään ruoka-aineallergiaa, on viisasta kääntyä lääkärin puoleen. Hoitovaihtoehtoina ovat hydrokortisonia tehokkaammat kortisonivoiteet ja uudet kalsineuriini-inhibiittorivoiteet (takrolimuusi ja pimekrolimuusi), antibiootti ja/tai kortisonikuurit suun kautta ja valohoidot. Leikki-ikäisten kutinaa voi iltaisin lääkitä myös väsyttävillä antihistamiineilla, jotka parantavat unen laatua yöllä. Tottumisvaaraa ei ole.

Ehkäisy

Leikki- ja kouluikäisen lapsen kasvuympäristö ei vaikuta atooppisen ihottuman esiintyvyyteen. Rintaruokinnan pituus, muut ravintotekijät ja probioottisten elintarvikkeiden käyttö eivät myöskään todennäköisesti vaikuta atooppisen ihottuman syntyyn.

 

Lähde: Lääkärikirja Duodecim

29.6.2009

Matti Hannuksela

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.