Anemia

Anemialla tarkoitetaan verenpunan eli hemoglobiinin epänormaalia vähäisyyttä, mikä johtuu veren punasolujen vähenemisestä. Hemoglobiini on punasolujen hapensitojavalkuainen, joka sitoo happea ja kuljettaa sitä keuhkoista kudoksiin.

Anemian syntyyn eli hemoglobiinin vähäisyyteen voi liittyä useita eri syitä ja tekijöitä. Suomessa hemoglobiini määritetään mitalla g/l (grammaa litrassa), jolloin normaaliarvot ovat naisilla luokkaa 120-160 ja miehillä 135-180.

Anemia, oireet

Lievä anemia ei välttämättä aiheuta mitään oireita etenkään nuorilla, joilla anemian oireet saattavat ilmetä vasta 70-80 g/l hemoglobiiniarvoilla, kun taas vanhukset ja etenkin sydänsairaat oirehtivat usein jo 100-110 g/l arvoilla.

Useimmiten anemia kehittyy hitaasti oireillen epämääräisenä väsymyksenä ja heikkoutena. Myöhemmin hemoglobiinin edelleen laskiessa voi ilmaantua kalpeutta, sydämen tykyttelyä, rasituksessa hengenahdistusta tai rintakipua sekä huimausta etenkin pystyasennossa. Toisaalta henkeä uhkaavat verenvuodot voivat romahduttaa yleistilan hetkessä.
 

Aiheuttaja

Maailmanlaajuisesti kolmasosa väestöstä kärsii anemiasta, jonka yleisin syy on raudanpuute. Yleisimmät raudanpuutteen syyt ovat sen puute ravinnosta tai se liittyy runsaisiin verenvuotoihin, kuten esimerkiksi vatsahaavaan tai naisilla kuukautisvuotoihin.

Anemiaan voivat johtaa lukuisat syyt eri mekanismeilla, kuten pitkäaikaiset tulehdussairaudet, reuma, munuaisten sairaudet, syöpä, vitamiinien B12 ja folaatin puute esimerkiksi ravinnon imeytymishäiriön vuoksi, pitkäaikainen verenvuoto, runsas alkoholin käyttö tai perinnölliset hemoglobiiniin vaikuttavat sairaudet.

Raskauden aikana hemoglobiiniarvot pyrkivät laskemaan, jolloin puhutaan raskausajan anemiasta (Hb alle 110g/l), mutta tosiasiallisesti hemoglobiinin ja punasolujen kokonaismäärä elimistössä ei yleensä ole laskenut, vaan veritilavuus on raskauden fysiologiaan liittyen kasvanut laimentaen hemoglobiinipitoisuuden.
 

Diagnostiikka

Anemia on oire tai löydös, jonka syy pyritään yleensä selvittämään, koska tilanteen pitkittyessä tai pahentuessa elimistön hyvinvointi on yleensä uhattuna. Potilaan aiempaa sairaushistoriaa, elämäntapoja ja oireita arvioimalla lääkäri voi tehdä arvion siitä, mikä anemian taustalla mahdollisesti on ja sen perusteella lääkäri voi määrätä oikeanlaiset tutkimukset diagnoosin varmistamiseksi.

Diagnoosia tuetaan konetutkimuksilla, joista tärkein on tavallinen perusverenkuva, jota ammattilaiset kutsuvat PVK:ksi. Se kertoo hemoglobiinin, veren punasolujen määrän, koon ja värisyyden sekä trombosyyttien eli verihiutaleiden että leukosyyttien eli valkosolujen määrän. Kertatutkimuksella saadaan näkemys veren yleisimpien solujen tilanteesta. Tietyntyyppiset anemiat aiheuttavat tyypillisiä verenkuvan muutoksia, esimerkiksi raudan puute johtaa punasolujen koon pienenemiseen tai esimerkiksi B12-vitamiinin puute puolestaan kasvattaa punasolujen kokoa. Täydentävinä tutkimuksina voidaan ottaa esimerkiksi 1) täysi verenkuva, (TVK), jossa myös valkosolujen alaluokat määrineen selvitetään 2) retikulosyyttien eli punasolujen varhaisasteiden laskenta tai 3) perifeerisen veren sivelyvalmiste. Etenkin raudanpuutteeseen viittaavassa tilanteessa selvitetään usein veren rautapitoisuus, ferritiini, transferritiini tai sen saturaatioaste. Hyvä tutkimus on myös seerumiin liuenneiden transferriinireseptorien määritys.

Jonkin verran harvinaisempi tutkimus tässä yhteydessä on luuydinpunktio, jossa luuytimestä paikallispuudutuksen jälkeen ruiskulla otetusta näytteestä voidaan tutkia verisolujen muodostumista ja samalla saadaan myös näkemys varastoraudan määrästä.

Jos anemian syynä epäillään jatkuvaa verenvuotoa esim. suolistossa tai virtsateissä, niin niitä voidaan tarvittaessa tähystää sisäisesti, esimerkiksi gastro- ja uretroskopialla, jotka mahdollistavat tarvittaessa myös hoitotoimenpiteitä.

Anemia, hoito

Hoito pyritään kohdistamaan perussyyhyn. Raudanpuutteessa taustasairaus on ensin selvitettävä ja hoidettava mahdollisuuksien mukaan ja sitten annetaan vielä suun kautta rautalisää muutaman kuukauden ajan rautavarastojenkin täyttämiseen. Monella rauta tyhjään vatsaan otettuna ärsyttää mahaa, joten sen ottamista suositellaan ruokailun yhteydessä. C-vitamiini parantaa raudan imeytymistä. Vaikean munuaissairauden aiheuttamaa anemiaa voidaan hoitaa erytropoietiini-hormonilla. B12-vitamiinin tai folaatin puutokseen voidaan antaa vitamiinin korvaushoitoa.

Anemiaa ei aina saada korjattua lääkitykselläkään, vaikka tarkka diagnoosikin olisi tiedossa. Pitkäaikaissairauksissa, kuten reumassa on usein matalahkoja hemoglobiiniarvoja, eivätkä ne välttämättä korjaannu asianmukaisesta hoidosta huolimatta. Tällöin tyydytään vallitsevaan tilanteeseen. Useimmiten elimistö sopeutuu kohtalaisen hyvin, vaikka hemoglobiini olisikin vain 100 g/l luokkaa.

Kudostyypitettyjen punasolujen siirtoa eli verensiirtoa käytetään elimistön hyvinvoinnin ollessa uhattuna, kuten esimerkiksi massiivisissa verenvuodoissa tai vaikeassa sepelvaltimotaudissa ja anemisoitumisen johtaessa sydämen hapenpuutteeseen tai vajaatoimintaan. Pitkäkestoisen anemian hoitaminen toistuvilla verensiirroilla ei ole erityisen järkevää, koska se vaikuttaa vain tilapäisesti eikä perussyyhyn.
 

Seuranta

Seuranta riippuu anemian aiheuttajasta. Joissain akuuteissa tautitiloissa hemoglobiiniarvot voidaan joutua mittaamaan useita kertoja päivässä, toisissa riittää tarkastus parin vuoden välein. Useat anemian aiheuttajat voivat uusia ja tämän vuoksi lääkäri tarvittaessa määrää säännölliset tarkastukset vaikka tilanne olisikin korjaantunut.
 

Periytyvyys

Anemian taustalla on useita eri tekijöitä, joista useimmat eivät ole perinnöllisiä. Toisaalta tunnetaan harvinaisia periytyviä verisairauksia, kuten talassemia.
 

Yleisyys

Raudanpuutteen esiintyvyys on kymmenen prosentin luokkaa kehittyneissä maissa. Nuorilla anemia on melko harvinaista. Mitä iäkkäämmästä ja sairaammasta väestöryhmästä on kyse, sitä todennäköisempää anemia on.
 

Ennuste

Anemian perussyy, olemassa olevat perussairaudet, hoitoon pääsy ja hoito määräävät ennusteen. Pieni tai kohtalainen anemisoituminen voi monisairaalla vanhuksella romahduttaa kohtalokkaasti elimistön hyvinvoinnin. Toisaalta, nuoret voivat sietää ällistyttävän hyvin erittäin mataliakin hemoglobiliiniarvoja.

Linkit


Raudanpuuteanemia

Anemia -MedlinePlus
 

Viitteet


Goldman: Cecil Textbook of Medicine, 21st ed., Copyright 2000 W. B. Saunders Company

Tarkastajalääkäri on tarkistanut tekstin 19.10.2010.

Lue lisää:

Mitä sirppisoluanemia on?

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.