Allergia voi ilmetä myös silmäoireina

Erilaisia allergisia oireita on noin 20 %:lla väestöstä. Heistä kolmasosalla allergia ilmenee myös silmäoireiluna.

Allergialla tarkoitetaan elimistön puolustus- eli immuunijärjestelmän poikkeavaa vastetta sen kohdatessa allergiaa aiheuttavan aineen eli allergeenin. Osalla ihmisistä on perinnöllisesti suurempi taipumus allergiaan. Erilaiset allergiset oireet ovat viimeisinä vuosikymmeninä selvästi lisääntyneet, mikä yleisen käsityksen mukaan johtuu lisääntyneistä ympäristösaasteista. Allergia-asiantuntijat eivät kuitenkaan enää hyväksy tätä väitettä. Onkin esitetty mm., että yleistyneen antibioottien käytön ja parantuneen hygienian seurauksena bakteeri- ja virusinfektioita on nykyisin vähemmän. Sen seurauksena immuunijärjestelmä ei kehity kunnolla ja olisi alttiimpi häiriöille.

Silmien kutina on tyypillisin allerginen silmäoire. Jos silmässä ei ole kutinaa, voidaan yleistäen sanoa, että kyseessä ei ole allergia. Muina oireina esiintyy kirvelyä, poltetta, vesimäistä eritettä, kyynelvuotoa ja valonarkuutta. Valtaosa allergisista silmäoireista on onneksi varsin lieviä ja vain harvoin silmään kehittyy näköä uhkaavia muutoksia.

Yleisintä allergisen nuhan yhteydessä


Kaikkein tavallisimmin allergisia silmävaivoja esiintyy allergisen nuhan kanssa. Tällöin silmät oireilevat joko ympärivuotisesti tai kausittain. Erilaiset siitepölyallergiat kesäaikaan ovat esimerkkinä kausittaisista oireilusta. Huonepöly, homeitiöt ja eläinpölyt voivat sen sijaan olla ympärivuotisen oireilun syynä.

Kutina on tavallisin silmäoire. Silmien sidekalvolla on usein turvotusta ja lievä verestys. Voimakkaassa altistuksessa silmäluomet voivat jopa muurautua umpeen. Silmäoireet ilmaantuvat muutamien minuuttien kuluessa siitä, kun on joutunut kosketuksiin allergeenin kanssa. Kosmeettiset aineet ja silmätipat voivat aiheuttaa vähitellen pitkäaikaisessa käytössä ns. kosketusallergiaa. Tällöin silmien kutinan lisäksi luomet tyypillisesti punoittelevat ja saattaa olla turvotusta. Oireet häviävät vähitellen, kun allergiaa aiheuttavan aineen käyttö lopetetaan, mutta uusiutuvat parin päivän sisällä jos altistus uusiutuu.

Pehmeiden piilolasien käyttö voi aiheuttaa silmäluomien sisäpinnalle pientä rakkulaa. Tämän katsotaan olevan allerginen reaktio esim. piilolasimateriaalille tai piilolasinesteiden säilöntäaineelle. Piilolasien aiheuttamassa allergiassa silmissä on aluksi lievää kutinaa piilolasien silmästä poistamisen jälkeen. Piilolasin käytön jatkuessa kutina vähitellen lisääntyy, piilolasit tuntuvat silmässä enemmän ja näöntarkkuus alenee.

Harvinaisemmista silmäallergioista kevätkatarri, atooppinen silmätulehdus ja mikrobiallerginen silmätulehdus voivat hankalahoitoisia ja aiheuttaa näöntarkkuutta alentavia sarveiskalvosamentumia. Kevätkatarri alkaa yleensä ennen murrosikää ja oireilee nimensä mukaan kevät ja kesäaikaan rauhoittuen n. 20 vuoden ikään mennessä. Potilaalla saattaa olla jopa sietämätöntä kutinaa silmissä. Atooppinen silmätulehdus alkaa puolestaan n. 20 vuoden iässä ja on yleisin 30-50 vuotiailla miehillä. Sille on tyypillistä kutinan lisäksi silmäluomien kuiva ja hilseilevä iho.

Kutina tyypillisin oire


Taustatietojen huolellinen selvittely antaa usein viitteitä allergiasta. Allergisten silmätulehdusten riski on suurempi, jos suvussa on allergisia reaktioita kuten astmaa, allergista nuhaa tai allergista ihottumaa. Lääkkeet, etenkin silmätipat, voivat aiheuttaa silmäallergioita. Silmätippojen ja piilolasien puhdistusnesteiden säilöntäaineet ovat erityisen allergisoivia.

Oireiden ajoittuminen tiettyyn vuodenaikaan (esim. siitepölyaika) tai paikkaan (esim. tuttava perhe, jossa on kissa) sopivat allergiaan Allergiset silmätulehdukset kiusaavat erityisesti nuoria, sillä yli 80 %:lla oireet alkavat ennen 30 vuoden ikää. Kutina on tyypillisin oire. Oireita on yleensä molemmissa silmissä, oireilu on kroonista kestäen usein vuosia ja tyypillisesti oireet vaihtelevat samankin vuorokauden aikana.

Silmälääkäri näkee mikroskoopilla silmien mahdolliset allergiaan viittaavat löydökset. Yleensä taustatietojen selvittely ja silmien tutkiminen riittävät allergisten silmävaivojen taudinmäärityksessä. Joskus tarkemmat iho- ja veritestit ovat tarpeen. Erityistapauksissa voidaan allergiaa tutkia tiputtamalla allergeeniksi epäiltyä ainetta suoraan silmään.

Hoitotulokset yleensä hyviä

Suurin osa allergisista silmätulehduksista on onneksi hyvänlaatuisia ja vain harvoin kehittyy silmiin pysyvästi näköä heikentäviä muutoksia. Oikealla hoidolla allergiset silmätulehdukset yleensä rauhoittuvat hyvin. Tehokkain hoitokeino on allergeenin välttäminen. Se ei kuitenkaan aina ole käytännössä mahdollista, esim. siitepölyaikana siitepölylle altistuu väistämättä. Piilolasien käyttöön liittyvissä rakkulaongelmissa piilolasien käyttötauko ja piilolasien huolellinen puhdistaminen säilöntäaineettomilla puhdistusaineilla sekä viikoittainen proteiinipuhdistus saattavat riittää hoidoksi.

Markkinoilla on useita erilaisia allergiseen silmätulehdukseen tarkoitettuja tippoja, joilla yleensä saadaan hyvä vaste. Myös tulehdusta ns. NSAID-ryhmän tippoja voi kokeilla. Mikäli silmäoireisiin esiintyy muita allergisia oireita, kuten allergista nuhaa tai ihottumaa, voi antihistamiinitableteista olla apua. Hankalimmissa allergiavaivoissa käytetään myös kortisonisilmätippoja.

Lue myös:

Vaivaako silmätulehdus? Vinkit omahoitoon! Milloin lääkäriin?

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.