Ruokayliherkkyys

Ruokayliherkkyys ihonhoitoRuokayliherkkyydet lisääntyvät koko ajan, ja niitä on lähes 10 %:lla koululaisista. Ruokayliherkkyys voi johtua allergiasta tai intoleranssista eli sietokyvyttömyydestä. Ruoka-allergialla tarkoitetaan elimistön puolustusjärjestelmien epänormaalia ja elimistölle haitallista reagointia jotain ruoka-ainetta vastaan. Ruoka-allergiat vaivaavat pääasiassa alle kouluikäisiä lapsia. Leikki-ikäisistä jokin ruoka-aineallergia on 10–30%:lla, koululaisista 5-10 %:lla ja aikuisista 2-5 %:lla. Ruokaintoleransseja ovat esim. laktoosi-intoleranssi, keliakia ja atoopikkojen reaktiot sitrushedelmille, suklaalle, mansikalle ja tomaatille. Ruokaintoleranssit ovat tavallisempia leikki-iän jälkeen, ja esimerkiksi laktoosi-intoleranssi on erittäin harvinainen alle 2-3-vuotiaalla lapsella.

Allergioiden syitä ei vielä täysin ymmärretä



Allergioiden lisääntymisen syytä ei tiedetä tarkkaan. Taipumus allergiaan on periytyvä, mutta myös ulkoisilla tekijöillä on suuri merkitys. Normaalisti toimiva elimistön puolustusjärjestelmä pystyy erottelemaan elimistölle haitalliset tekijät (esim. taudinaiheuttajat) kohtaamistaan vaarattomista tekijöistä (esim. normaaliflooran bakteerit ja ruoka-aineet) ja kohdistamaan puolustusreaktiot ainoastaan ensin mainittuja kohtaan. Tätä uusien aineiden ja mikrobien kohtaamista sekä siihen liittyvää siedättymistä tapahtuu erityisesti ruuansulatuskanavassa, jossa sijaitsee suurin osa elimistön puolustusjärjestelmään liittyvästä kudoksesta. Ruoka-allergiassa puolustusjärjestelmä ei ole oppinut sietämään ruoka-ainetta, vaan käynnistää sen uudelleenkin kohdatessaan elimistölle haitallisen tulehdusreaktion. Ns. hygieniateorian mukaan nykyajan lapset altistuvat aiempaa vähemmän mikrobeille ja sairastavat vähemmän infektioita, mikä johtaa puolustusjärjestelmän herkistymiseen. Teoriaa ei ole todistettu, mutta suoliston bakteerikasvuston (normaalifloora) koostumuksen on osoitettu liittyvän allergiariskiin.
Allerginen vaste tapahtuu useimmiten IgE-luokan välittäjäaineiden välityksellä. Esimerkiksi maitoallergiassa 2/3 tapahtuu IgE-välitteisesti, 1/3 muilla mekanismeilla. Asia on käytännössä merkittävä, koska allergiaselvittelyissä käytettävät ihopistotestit ja verikokeet tutkivat vain IgE-välitteisiä reaktioita. IgE-vasta-aineiden välityksellä syntyvät oireet ilmaantuvat yleensä hyvin nopeasti altistuksen jälkeen, muilla mekanismeilla välittyvät taas päivien tai viikkojen kuluessa. Allergian mekanismilla on myös ennusteellista merkitystä. IgE-välitteiset allergiat sammuvat hitaammin. Ristiallergiassa herkistyminen yhdelle aineelle aiheuttaa oireita toisen aineen kohtaamisen yhteydessä. Esimerkki tästä on siitepölyallergiaa sairastaville joskus tulevat oireet tiettyjä juureksia, vihanneksia ja hedelmiä nauttiessa.


Ruoka-allergiassa oireet ovat moninaiset



Ruoka-aineelle herkistyminen tapahtuu yleensä viikkojen sisällä uuden ruoka-aineen aloittamisesta. Joskus oireet ilmaantuvat jo ensimmäisen syöntikerran jälkeen. Herkistymisen jälkeen oireet voivat tulla esiin joko välittömästi ruoka-aineen nauttimisen jälkeen tai pikku hiljaa päivien ja viikkojen kuluessa. Tavallisin välittömästi ilmaantuva oire on nokkosihottuma, viivästyneitä oireita taas ovat mm. vatsakivut, ripuli, ummetus, atooppisen ihottuman paheneminen ja kasvun hidastuminen. Oireiden tyyppi liittyy myös lapsen ikään. Jos alle 1-vuotiaalla lapsella on hankala atopia, allergia jotain pääruoka-ainetta (maito, viljat) on paljon todennäköisempi kuin samalla lailla oirehtivalla vanhemmalla lapsella. Imeväisikäisen ruoka-allergiaan liittyvät suolioireet ilmenevät yleensä runsaana pulautteluna ja ripulina, kun taas vanhemmilla lapsilla allergia aiheuttaa tavallisemmin vatsakipuja. Myös vaikea ummetus voi johtua ruoka-allergiasta.



Ruoka-allergian toteaminen kuuluu ammattilaiselle



Ruoka-allergian toteaminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Allergiatestejä voidaan käyttää apuna erityisesti imeväisillä, mutta varsinkin maito- ja vilja-allergioiden diagnoosi perustuu aina lääkärin ohjaamaan ja valvomaan välttämis-altistus-kokeeseen. Siinä ruoka-aineen välttämisen aikana oireilu loppuu, ja palaa, kun ruoka-aine otetaan takaisin ruokavalioon. Välttämisjakson pituus riippuu oireista, yleensä 2-3 viikkoa riittää. On hyvin tärkeää, että myös altistus tehdään huolella. On osoitettu, että välttämisen aikana hävinneet oireet palavat vain noin puolelle lapsista altistuksen aikana, jolloin välttämistä ei tarvitse aloittaa uudelleen. Koska valtaosa allergioista häviää muutamassa vuodessa, on tärkeää uusia altistus, aluksi vajaan vuoden sisällä ja sen jälkeen tarvittaessa 1-2 vuoden välein. Altistusten ajoituksessa voidaan joskus käyttää apuna allergiatestien tuloksia. Vähemmän tärkeät ruoka-aineet (yksittäiset hedelmät, vihannekset jne.) voidaan jättää pois ruokavaliosta ja kokeilla myöhemmin kotonakin, jos oireet eivät ole olleet vaikeita. On hyvä tietää, että käsittely (pakastus, kypsentäminen) voi vaikuttaa ruoka-aineiden allergeenisuuteen.



Sietää vai siedättää?



Ruoka-allergioiden hoito perustuu allergiaa aiheuttavien ruokien välttämiseen, uusiin altistuksiin ja riittävästä ravitsemuksesta huolehtimiseen. Hoidossa pyritään mahdollisuuksien mukaan noudattamaan yleisiä ravitsemussuosituksia (täysimetys 4-6 kk jne.). Äidin ruokavaliota ei ole yleensä syytä muuttaa, jos äidillä itsellään ei ole oireita. Erityisesti pienten lasten allergiaa aiheuttavan ruoka-aineen välttäminen aloitetaan tarkkana, ja myöhemmin siirrytään siedon mukaiseen käyttöön. Tämä perustuu tasapainoiluun kahden ilmiön välillä: On viitteitä siitä, että imeväisiän ruokavalio voi vaikuttaa allergiariskiin ja muuhunkin sairastavuuteen pitkäaikaisestikin. Toisaalta allergiaa aiheuttavan ruoka-aineen nauttiminen kohtuullisissa määrin voi siedättää allergikkoa sitä kohtaan, mikä voi lievittää oireita ja nopeuttaa allergiasta toipumista. Allergian häviämistä/lievittymistä voidaan joissain tapauksissa nopeuttaa myös varsinaisilla siedätyshoidoilla. Maitohappobakteerien on osoitettu lievittävän ainakin IgE-välitteistä atooppista ihottumaa. Allergiasta parantumista ei voida edistää lääkkeillä, mutta allergiaa aiheuttavan ruoka-ainseen syömiseen liittyviä oireita voidaan hoitaa antihistamiineilla.

Allergisen lapsen ravitsemuksen kanssa tulee olla tarkkana



Jos lapsen ruokavaliosta poistetaan allergian vuoksi maito tai viljoja, poistamisen aiheuttamat puutteet ravitsemuksessa on korvattava. Esimerkiksi alle kaksivuotias lapsi saa maidosta 30 % energiastaan ja merkittävän osan D-vitamiinin ja kalkin tarpeestaan. Heille aloitetaan yleensä imeväisen erityisvalmiste (alle 6kk ikäisille hydrolysoitu vastike, vanhemmille yleensä soija), jota varten lääkäri kirjoittaa reseptin ja tekee todistukset erityiskorvattavuuden hakemista varten. Kotimaisten viljojen osuus tämän ikäryhmän energiantarpeen tyydyttämisestä taas on n. 20 %. Allergisen lapsen ruokavalion suunnittelu on aina enemmän tai vähemmän yksilöllistä. Ohjeita ravitsemuksen riittävyydestä huolehtimiseen saa lääkäreiltä, terveydenhoitajilta, ravitsemusterapeuteilta ja useilta internetsivustoilta. Ravitsemuksen riittävyyttä seurataan kasvukäyrien ja joskus tarpeen mukaan verikokeidenkin avulla.



Voiko ruoka-allergiaa ehkäistä?



Ruoka-allergioiden ehkäisyä on tutkittu hyvin paljon. Tulokset ovat osin ristiriitaisia, mikä liittyy aihepiirin monimutkaisuuteen. Ehkäisymenetelmän teho riippuu lapsen iästä, perimästä, muista sairauksista, allergian puhkeamisen ajankohdasta, allergiaa aiheuttavasta ruoka-aineesta, äidinmaidon koostumuksesta, äidin ominaisuuksista jne. Pääperiaate on, että riskilasten (perheessä allergiatausta) ravitsemussuositukset ovat samat kuin muillakin lapsilla. Koska tutkimukset viittaavat siihen, että imettäminen pienentää allergiariskiä, ja sillä on muutenkin runsaasti lapselle edullisia vaikutuksia, täysimetystä 4-6 kk ikään ja osittaista imetystä 12 kk ikään voidaan suositella lämpimästi. Mikäli suositusten mukainen täysimetys ei ole mahdollista, allergiaa aiheuttavien ruoka-aineiden välttäminen 6 kk ikään saakka (ei sen pidempään!) pienentää allergiariskiä hieman. Käytännössä, jos 50 allergiariskilasta käyttää alle 6 kk iässä imeväisen erityisvalmistetta lehmänmaitopohjaisen vastikkeen sijasta, yksi lapsi välttää allergian. Äidin kannattaa raskauden ja imetyksen aikana välttää ainoastaan niitä ruoka-aineita, joista hän saa oireita.
Maitohappobakteereiden antamisen atooppiselle äidille loppuraskaudesta lähtien ja lapselle heti syntymän jälkeen on osoitettu suojaavan lasta herkistymiseltä.
Ruoka-aineallergiat ovat hyvin monimutkainen kokonaisuus. Tieto niiden syntymekanismeista sekä ehkäisy- ja hoitomenetelmistä lisääntyy koko ajan. Olennaisinta on tehdä ruoka-aineallergiadiagnoosi huolella, varmistaa allergisten lasten ravitsemuksen riittävyys ja seurata allergian häviämistä riittävän tiheillä altistustesteillä. Allergiaoireet voivat olla hyvinkin vaikeita, mutta varsinkin lievemmät oireet on syytä pitää oikeissa mittasuhteissa. "Mille tahansa voi allergisoitua, mutta syödäkin täytyy."

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.