Allergia

Allergialla tarkoitetaan sairautta, jossa elimistö reagoi epätarkoituksenmukaisesti esimerkiksi tavallisten kasvien siitepölylle tai muille allergiaa aiheuttaville tekijöille, ns. allergeeneille. Tämä johtaa monenlaisiin allergisiin oireisiin kuten hengitystie-, silmä- ja iho-oireisiin.

Allergiaa ei liiemmälti esiintynyt ennen 1800-lukua. Viimeisten vuosikymmenten aikana siitä on kuitenkin tullut erittäin yleistä, jopa niin yleistä että nykysuomalaisista n. 15-20 % sairastaa allergiaa. Syyt allergian jatkuvaan lisääntymiseen ovat jonkin verran epäselvät mutta ilmeisesti tällä on jotain tekemistä bakteerien ja virusten aiheuttamien sairauksiin sairastuvuuden vähenemisen kanssa; elämme liian hygieenistä elämää.

Mitkä ovat tavallisimmat allergiset sairaudet?


Atooppiset allergiat, heinänuha, astma, silmän sidekalvon ja silmäluomien reaktiot, atooppinen ihottuma (maitorupi, taiveihottuma) ja nokkosihottumat ovat tavallisimpia. Hitaasti kehittyvät kosketusihottumat (esim. nikkeliallergia) ovat myös yleisiä. Ruokayliherkkyys on pienten lasten tavallinen ongelma. Yliherkkyyttä ruokien lisäaineille on sitä vastoin harvoin. Lääke-ainereaktiot ja reaktiot hyönteisten pistoille ovat yleisiä. Valoyliherkkyys (aurinkoyliherkkyys) on riesa etenkin keväisin.

Allergia aiheuttaa joukon ammattitauteja, kuten astmaa, nuhaa, ihottumaa ja homepölykeuhkoa.

Allergian oireet


Allergia aiheuttaa usein monenlaisia oireita. Tyypillisimmät oireet ovat jatkuva nuhaisuus ja nenän vuotaminen, silmien kutina, punoitus ja kirvely, astmaattiset oireet ja ihottumat.

Anafylaksia on harvinainen henkeä uhkaava allerginen reaktio. Siinä elimistön reaktio allergeenia vastaan on niin voimakas, että se saattaa johtaa vaikeaan astmaattiseen tilanteeseen, shokkiin ja kuolemaankin.

Aiheuttaja


Kun allergeeni ilmaantuu ihmisen elimistöön, yleensä hengitysteiden limakalvoille tai sitten suoraan iholle, se aiheuttaa puolustusreaktion; elimistö kuvittelee että kyseessä on jokin vaarallinen tekijä kuten bakteeri tai virus tai muu sellainen tekijä joka tulee eliminoida. Itse allergeeni sinänsä olisi täysin harmiton hiukkanen mutta elimistön reaktio sitä vastaan johtaa allergisiin oireisiin. Kyseessä on siis elimistön epätarkoituksenmukainen reagointi harmittomaan tunkeilijaan.

Diagnostiikka


Allergian selvittely alkaa esitietojen hankkimisella: millaisissa tilanteissa oireet pahenevat, onko joitakin tekijöitä jotka helpottavat oloa, onko käsikaupan lääkkeistä ollut apua jne. Esitietojen apuna ovat tavanomaiset kliiniset löydökset. Kun halutaan tarkemmin selvittää sitä, mikä on oireiden aiheuttaja, voidaan tehdä erilaisia veri- ja ihokokeita.

Mahdollisia otettavia laboratoriokokeita ovat mm. S-IgE, B-Eos, Ns-Eos sekä tarkemmat vasta-ainemääritykset. Tarkemmilla vasta-aine määrityksellä (RAST) voidaan tarvittaessa selvittää allergian esiintyvyyttä tiettyjä tekijöitä kuten esimerkiksi tiettyjen kasvien siitepölyä tai tiettyjen eläinten siitepölyjä kohtaan.

Prick-testi on ihokoe, jolla voidaan selvittää paljolti samoja asioita kuin vasta-ainemäärityksillä.

Allergian hoito


Allergiaan on kehitetty tilaa parantaviakin hoitoja. Ns. siedätyshoito on hoito, jossa yleensä usean vuoden ajan altistetaan allergista potilasta juuri sille allergeenillä jota vastaan hänen on todettu reagoivan. Altistaminen tapahtuu yleensä pistämällä elimistöön allergeeniuutetta muutamien viikkojen välein ympäri vuoden. Toistaiseksi vain heinäallergiaan on saatavilla tablettimuotoinen siedätyskeino. Siedätyshoidoista hyötyvät eniten he, joilla on runsaasta allergialääkityksestä huolimatta ikäviä siitepölyallergiaoireita.  

Allergiaa hoidetaan paljolti sen mukaan minkälaisia oireita allergia aiheuttaa. Syynmukaisinta hoitoa on allergeenien poistaminen tai vähentäminen elinympäristöstä. Se voi onnistua kotona, koulussa tai työpaikalla, kulutustottumuksia tai ravinnon sisältöä muuttamalla. Oireet voivat hävitä kokonaan. Esim. siitepölyallergiaa on kuitenkin melkoisen hankala päästä karkuun.

Silmäoireisiin käytetään ensisijaisesti antihistamiineja. Helpoiten annostelu tapahtuu tablettimuodossa, mutta myös allergiaoireisiin tarkoitettuja silmätippoja löytyy. Mikäli histamiinin vapautumista estävistä kromoglikaatista tai nedokromiilista ei ole riittävästi apua, voidaan kokeilla erityisiä antihistamiinisilmätippoja. Joskus voimakkaisiin silmäoireisiin voidaan käyttää lyhytaikaisesti kortisonitippoja. Ne eivät ole kuitenkaan erityisen suositeltavia pitkäaikaishoidossa.

Nuhaoireisiin käytetään useimmiten antihistamiineja joko tablettina tai suihkeena. Jos oireet ovat voimakkaat, voidaan käyttää myös nenän limakalvolle paikallisesti annosteltavaa kortikoidia. Tarvittaessa lääkkeitä voidaan yhdistellä. Astmaattisten oireiden hoito on kerrottu palvelun astma-osiossa. Allergian hoidossa tulee muistaa, että useimmiten hoito on vain oireiden lievitystä; jos lääkityksen jättää pois, oireet uusivat kohtalaisen nopeasti jos allergeenia on edelleen ympäristössä. Tämän vuoksi lääkitystä tulisikin käyttää riittävän pitkään, esim. koko siitepölykauden ajan.

Ruoka-aineyliherkälle neuvotaan dieetti, josta voimakkaita oireita aiheuttavat allergeenit koetetaan poistaa. Sen sijaan vähäisiä tai merkityksettömiä allergiaoireita aiheuttavia ruoka-aineita ei useinkaan ole mielekästä karsia, sillä oireilla on tapana hellittää, kun elimistö tottuu kyseiseen ruoka-aineeseen. Lapsen varttuessa useimmat ruokayliherkkyydet häviävät, mutta esimerkiksi kala-allergia säilyy tavallisesti aikuisikään. Aikuisiässä voi kehittyä myös uusia herkkyyksiä. Koivuyliherkät henkilöt saavat usein suun ja limakalvojen oireita tuoreista juureksista, hedelmistä, vihanneksista ja mausteista. Keittäminen ja pakastaminen yleensä tuhoaa niiden allergeenisuuden. Jotkut ruokareaktioreaktiot saattavat olla voimakkaita kuten pähkinän, kalan ja äyriäisten, kananmunan ja kiivi-hedelmän aiheuttamat.

Lue asiantuntijoiden vastauksia allergiasta.

Lue asiantuntijoiden vastauksia allergisesta nuhasta.

Seuranta


Allergiaa ei yleensä tarvitse seurata säännöllisillä lääkärinkäynneillä. Jos allergia on vaikea tai se aiheuttaa astmaa, tilanne on toinen. Normaalissa tapauksessa entisillä lääkkeillä tulee yleensä toimeen ja jos oireet pahenevat, yksittäinen käynti omalla lääkärillä riittää yleensä korjaamaan tilanteen.

Periytyvyys


Jos sinulla on allergia, on sangen merkittävä mahdollisuus, että se tulee vanhemmiltasi. Esimerkiksi lasten allergiset sairaudet ovat erittäin perinnöllisiä. Voimakkain periytyvä komponentti on astmassa. Perimän luonnetta ei ole kuitenkaan voitu vielä tarkasti osoittaa. Yleisesti on ajateltu, että mikäli toinen vanhemmista sairastaa atooppista, allergista tautia, lapsen riski sairastua allergiseen sairauteen on noin 50 %. Mikäli molemmat vanhemmista ovat atoopikkoja, riski on selvästi suurempi, noin 70 %.

Allergian yleisyys


Allergiat ovat yleisiä. Joka toinen meistä kärsii jossain elämänsä vaiheessa allergian aiheuttamista oireista. Astmaa on noin 5 %:lla, ajoittaisia astman kaltaisia oireita on lisäksi noin 10 %:lla, heinänuhaa eli siitepölyallergiaa on noin 20-30 %:lla, atooppista ihottumaa noin 15-20 %:lla ja kosketusihottumaa noin 8-10 %:lla väestöstä.

Ennuste


Allergiaa hoidetaan paljolti sen mukaan minkälaisia oireita allergia aiheuttaa. Syynmukaisinta hoitoa on allergeenien poistaminen tai vähentäminen elinympäristöstä. Se voi onnistua kotona, koulussa tai työpaikalla, kulutustottumuksia tai ravinnon sisältöä muuttamalla. Oireet voivat hävitä kokonaan.

Vaikeaan, äkilliseen allergiareaktioon (anafylaksiaan) voi kuolla. Ruoka-aineet (esim. pähkinät) lääkeaineet (esim. aspiriini) ja ampiaisen tai mehiläisen pistot (ks. potilasohje) voivat olla vaarallisia niille erityisen herkille ihmisille. Astmakohtaukseen kuolee Suomessa alle 100 henkilöä vuodessa. Siitepölyallergia ei uhkaa henkeä.

Linkit


Asthma and Allergy Foundation of America

Allergia- ja astmaliitto

Tarkastajalääkäri on tarkistanut artikkelin sisällön 23.9.2010.

Lue lisää:

Allergia -potilasohje

Mitä ruoka-allergia on?

Allergia voi ilmetä myös silmäoireina

Allerginen nuha kannattaa hoitaa

Tutustu myös:

1 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Kommentit

Vierailija (ei varmistettu)
Suomessa on allergiasairauksien hoito olematonta. MCAS, mastosytoosi, HAE ovat kuin hepreaa lääkäreille!

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.