Valtimotauti (ateroskleroosi)

Ateroskleroosilla eli valtimonrasvoittumistaudilla tai lyhyesti valtimotaudilla tarkoitetaan keskisuurten ja suurten valtimoiden tautia, jossa niiden sisäkerrokseen kertyy rasva-ainepaksuuntuma. Ajan myötä nämä rasva-ainepaksuuntumat sidekudostuvat ja mahdollisesti kalkkiutuvat. Seurauksena on suonten seinien paksuuntuminen ja kovettuminen sekä suonen ahtautuminen.

Ateroskleroosi on yleisintä aortassa ja siitä haarautuvissa suurissa valtimoissa, sepelvaltimoissa ja aivoverisuonissa. Ateroskleroosi on pitkään oireeton. Sen tyypillisimpiä ilmenemismuotoja ovat sepelvaltimotauti, aivohalvaus ja alaraajojen tukkiva valtimotauti.

Oireet

Ateroskleroosi on pitkään oireeton. Kun oireita alkaa ilmentyä, ne paikantuvat ahtautuneen suonen alueelle. Oireiden syynä on ympäröivien kudosten hapenpuute. Suonen ahtautuessa verenvirtaus heikkenee ja suonen kyky kuljettaa happea ympäröiviin kudoksiin heikkenee.

Mikäli hapenpuutos kehittyy hitaasti, ehtii elimistö reagoida ja muodostaa vähitellen korvaavaa suonitusta puutosalueelle. Jos hapenpuute kehittyy nopeasti, tilannetta korjaavaa muutosta ei ehdi tapahtua.

Äkillisen hapenpuutteen syynä ovat tilanteet, joissa valtimon sisäkerrokseen kehittyneen plakin repeytymisen tai vuodon seurauksena syntyy hyytymä. Hyytymä aiheuttaa suonen sisällä olevan tilan (lumenin) tukkeutumisen joko osittain tai täysin, niin että viereiset kudokset eivät saa riittävästi tai ollenkaan verta. Osittainen tukos aiheuttaa hapenpuutteen eli iskemian ja täydellinen äkillinen tukos aiheuttaa kudoskuolion eli infarktin.

Hitaasti kehittyneessä ahtaumassa kipu on lievempää ja ilmenee johdonmukaisesti samanlaisissa tilanteissa, joissa hapentarve ylittää korvaavan verisuonituksen hapetuskyvyn. Äkillisesti kehittyneessä tukoksessa kipu alkaa äkillisesti eikä lakkaa, vaan on usein jatkuvaa tai aaltoilevaa.

Ateroskleroosin ja sen komplikaatioiden tyypillisimpiä ilmenemismuotoja ovat sepelvaltimotauti, aivohalvaus ja alaraajojen tukkiva valtimotauti.

Sepelvaltimotaudissa tyypillinen oire on laaja-alainen puristava, ahdistava tai painava kipu rinnassa, joka voi säteillä käsiin, kaulaan, leukaperiin, ylävatsalle tai lapojen väliin. Vakaassa eli stabiilissa sepelvaltimotaudissa tyypillinen rintakipu ilmenee aina tietyssä rasituksen asteessa ja lakkaa levossa. Epävakaassa eli epästabiilissa tilassa kipua ilmenee myös levossa. Sydäninfarktissa rintakipu alkaa äkillisesti, on yleensä voimakasta ja se pitkittyy kestäen yli 20 minuuttia.

Aivohalvauksessa syynä on joko suonen tukkeutuminen ja sitä seuraava aivoinfarkti tai suonen seinämän repeäminen ja aivoverenvuoto ympäröivään kudokseen. Aivohalvauksessa oireena on usein nopeasti kehittyvä toispuoleinen halvaus.

Aivoinfarktissa siihen liittyy usein tuntohäiriöitä ja puheen tuottamisvaikeutta. Aivoinfarktin paikasta riippuen neurologisina oireina voi lisäksi olla suupielen roikkumista, toispuoleista raajojen holtittomuutta, näön ja silmän liikkeiden häiriötä, nielemisvaikeutta, huimausta, tasapainovaikeuksia tai neliraajahalvaus.

Aivoverenvuodossa halvaukseen voi liittyä tajunnantason laskua, oksentelua tai tajuttomuuskouristuskohtaus. Vuodon paikasta riippuen siihen voi liittyä aivoinfarktinkin yhteydessä esiintyviä neurologisia oireita.

Alaraajavaltimoiden ateroskleroosi voi ilmetä katkokävelynä. Kävellessä alaraajojen lisääntynyt kipu pakottaa välillä pysähtymään sillä kipu helpottaa levossa. Alaraajojen kriittisen hapenpuutteen seurauksena oireena on myös lepokipua, kroonisia haavaumia ja jopa mahdollinen kuolio.

Aiheuttaja

Ateroskleroosin kehittyminen alkaa riskitekijöistä riippuen murrosiän jälkeen. Veressä rasvan kuljetuksesta huolehtivat erityiset lipoproteiinit: VLDL, LDL ja HDL. VLDL on LDL:n esiaste. LDL-partikkelit sisältävät runsaasti kolesterolia, HDL-partikkeleissa on myös fosfolipidejä ja rasvahappoja.

Normaalisti pieniä määriä lipoproteiineja kulkeutuu suonen sisäpintaa verhoavan endoteelikerroksen läpi sisäkerrokseen eli intimaan kuljettaen sinne soluille ravintoaineita. Optimitilanteessa veren rasvapitoisuus on niin pieni, että sisään menevien rasva-aineiden määrä on sama kuin poistuvien.

Valtimonkovettumatauti rasva-ainepaksuuntumineen alkaa syntyä, kun rasvoja alkaa vähitellen kertyä juosteina verisuonen sisäkerrokseen. Rasvajuosteita esiintyy jo lapsilla ja nuorilla ja niiden ajatellaan olevan sairauden varhaisvaihe.


Näin rasva-ainepaksuuntuma kehittyy valtimon sisäkerrokseen

  • Sähköisesti varautuneet solunulkoiset sidekudosproteiinit hidastavat LDL-partikkelien liikkumista valtimon sisäkerroksessa, minkä seurauksena LDL hapettuu eikä pysty enää siirtymään valtimon sisäkerroksesta takaisin verenkiertoon.
  • Verenkierrosta valtimon sisäkerrokseen siirtyy monosyytti-valkosoluja, jotka muuttuvat makrofageiksi eli syöjäsoluiksi. Nämä syövät sisäänsä siellä olevat hapettuneet LDL-partikkelit.
  • Makrofagit muuttuvat vaahtosoluiksi, ja tällöin kehittyy rasvajuosteita.
  • Prosessin edetessä makrofagit eivät pysty käsittelemään rasvaa riittävän tehokkaasti ja valtimon sisäkerrokseen kulkeutuu lisää valkosoluja.
  • Valtimon lihaskerroksesta sisäkerrokseen siirtyy lisäksi sileälihassoluja, jotka myöskin pystyvät syömään sisäänsä rasvoja. Rasvajuoste paksuuntuu.
  • Rasva-pisaroita täynnä olevat solut lopulta kuolevat. Näiden solujätteestä ja vapautuneesta rasvasta muodostuu aterooma eli valtimonrasvoittuma.

Valtimonrasvoittuma (aterooma) on rasvoittunut, side- ja lihaskudosta sisältävä (fibromuskulaarinen) tai sidekudosta sisältävä (fibroottinen) plakki valtimon sisäkerroksessa. Se muodostaa paksuuntuman suonen seinämään.

Paksuuntuman myötä verisuoni ahtautuu ja sen seinämä jäykistyy. Ajan myötä paksuuntumat voivat kalkkiutua. Suonen ahtautumisen seurauksena syntyy hapenpuute ympäröiviin kudoksiin.

Ateroskleroosin seurauksena plakki voi repeytyä tai siihen voi syntyä vuoto. Tämän seurauksena syntyy hyytymä, valtimoveritulppa, joka voi osittain tai täysin tukkia suonen. Ateroomaplakin repeytyessä aterooma/trombimassa voi kulkeutua verisuonia pitkin etäämpänä sijaitseviin kudoksiin aiheuttaen tukoksen eli embolian. Rasvakertymät myös heikentävät suonen seinämää, ja voivat edesauttaa valtimonpullistuman eli aneurysman syntymistä.

Diagnoosi

Ateroskleroosi on monimuotoisesti ilmenevä tauti, jonka taudinkuva ja sen diagnosointitavat vaihtelevat riippuen siitä, mitä kudosta ahtautuneet valtimot suonittavat.

Ahtautuvia valtimoita kuunnellessa voi kuulua suhinoita ja pulssit tuntuvat heikosti. Dopplerultraäänen avulla pystytään paikantamaan ja arvioimaan ahtauman vaikeusastetta alaraajojen tukkivassa valtimotaudissa sekä kaulavaltimoissa. Epäselvissä tilanteissa ja ultraäänellä paikantamattomissa olevien ahtaumien varmistamiseksi käytetään kajoavana tutkimuksena angiografiaa eli verisuonten varjoainekuvausta.

Hoito

Hoidon tavoitteena on hidastaa taudin etenemistä ja ehkäistä komplikaatioiden syntyä.

Ensisijaisena hoitona ovat elintapamuutokset

Vähärasvaisessa ruokavaliossa suositaan ns. hyviä eli tyydyttymättömiä rasvoja ja vähennetään ns. kovien eli tyydyttyneiden rasvojen määrää.

Toissijaisena hoitona on lääkehoito.

Mikäli korkean veren kolesterolin (hyperkolesterolemian) ja korkeiden veren rasvojen (triglyseridien) hoidossa ei päästä haluttuun hoitovasteeseen elämäntapamuutoksilla, otetaan käyttöön kolesteroli- ja triglyseridien määrää alentavat lääkkeet. Dyslipidemiatyypin mukaisesti valittavana on joko statiinit, fibriinit tai näiden yhdistelmät.

Suolan vähentämisellä pyritään alentamaan mahdollista kohonnutta verenpainetta. Mikäli elämäntapamuutoksilla ei ole toivottua vastetta verenpaineeseen, aloitetaan verenpainelääkitys.

Valtimon ahtautumisesta seuraavan verenhyytymisriskin vuoksi tarvitaan veren hyytymistä vähentävää lääkitystä. Verihiutaleiden yhteen kasautumista (aggregaatiota) estämään käytetään aspiriinia eli ASAa, tällä pyritään estämään hyytymien (trombien) syntymistä. Mikäli arvioidaan tromboosi- ja emboliariski suureksi, antikoagulanttihoitona käytetään ASAn sijasta varfariinia tai hepariinia.

Mikäli tällä perushoidolla oireet ovat edelleen voimakkaat tai kyseessä on korkean riskin potilas, ryhdytään kajoaviin hoitoihin, joita ovat pallolaajennus tai ohitusleikkaus.

Äkillisen valtimotukoksen hoitona käytetään joko tukoksen liuotushoitoa tai kajoavia toimenpiteitä. Akuutti komplikaatio voi myös olla suonen repeytyminen (ruptuura tai dissekaatio), joka vaatii päivystyksellistä leikkausta. Kohde-elimen/-suonen mukaisesti valitaan hoitomuoto ja hoitoihin liittyy taudin mukaisia ominaispiirteitä.

Periytyvyys

Ateroskleroosin kehittyminen johtuu monista tekijöistä. Perimällä on osuutta taudin synnyssä - millä tavalla ja kuinka paljon - sitä ei tiedetä. Rasva-aineenvaihdunnan häiriöissä tietyt muodot ovat perinnöllisiä, esim. familiaalinen hyperkolesterolemia ja näin ollen altistavat myös ateroskleroosille.

Yleisyys

Sepelvaltimotauti ja aivohalvaus, joiden ensisijainen aiheuttaja on ateroskleroosi, ovat kaksi yleisintä syytä sairastavuudelle ja kuolemalle maailmanlaajuisesti.

Riskitekijät

Ateroskleroosin riskitekijöitä ovat dyslipidemia eli veren rasva-ainehäiriöt erityisesti hyperkolesterolemia, tupakointi, verenpainetauti ja diabetes. Hyperkolesterolemiassa veressä on liikaa LDL-kolesterolia eli ns. pahaa kolesterolia. Riski lisääntyy, mikäli samanaikaisesti veressä on liian vähän HDL-kolesterolia eli ns. hyvää kolesterolia ja suurentunut triglyseridi-rasvojen määrä. Naisilla riski on pienempi kuin miehillä. Iän myötä riski kasvaa. Ateroskleroosin ja sen komplikaatioiden runsas esiintyminen suvussa lisää riskiä. Keskeinen osa hoitoa ja ennaltaehkäisyä on näiden riskitekijöiden minimointi.

Ennuste

Sairauden eteneminen on yksilöllistä. Riskitekijöiden minimoimisella pystytään vaikuttamaan sairauden etenemiseen.

Lähteet:

Holström P, Vauhkonen I, 2006, Sisätaudit. 1.-2. painos. WSOY. Helsinki.

Mäkinen M, Carpen O, Kosma V-M, Lehto V-P, Paavonen T, Stenbäck F (toim), 2012, Patologia, 1.painos. Duodecim. Helsinki

Rader D., Daugherty A.: Translating molecular discoveries into new therapies for atherosclerosis. Nature 2008; Vol 451: 904-913

Terveyskirjasto.fi: Valtimotauti (ateroskleroosi) 30.12.2013

Lue myös:

Aivohalvaus, oireet ja hoito

Sepelvaltimotauti, oireet ja hoito

Dyslipidemiat – Käypä hoito -suositus

Laske oma riskisi sairastua sydäninfarktiin tai aivoverenkiertohäiriöön – Finriski-laskuri

Lue myös:

Valtimot alkavat rasvoittua jo kolmekymppisenä

Laihduttaminen voi estää ateroskleroosia

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle: